Näin käy välierissä

Yllätyksellisien puolivälierien tulokset veivät fläppitaulun ennakkoveikkauksia, kuin litran mittaa. Vain Pelicansin jatkoon pääsy meni arvioissamme oikein. Lisäksi tiesimme Ilveksen kaatavan Sportin liigakarsinnassa voitoin 4-1. Nyt on aika terästäytyä ja arvioida mielenkiintoiset välieräparit.

Pelicans-Blues: Molemmat nousivat edellisellä kierroksella pahasta sillasta nousten lähes mahdottomista tilanteista voittoon. Tämä kertoo henkisestä vahvuudesta, jolla mennään keväällä pitkälle. Tämä pari on erittäin kiehtova, sillä molempien henkinen kantti on täyttä rautaa. Lisäksi molempien peli perustuu pitkälti kovan vauhdin ylläpitämiseen, sekä puhtaaseen taisteluun. Molempien pelin onnistuminen vaatii vahvaan tunnetilaan ja koko joukkueen yhteiseen flow-tilaan pääsemistä. Silloin kaikki - myös nähdyn kaltaiset mahdottomat nousut - ovat mahdollista. Pelicansin iso kysymysmerkki on edelleen tolppien välissä. Lahtelaiset tarvitsevat ehdottomasti Niko Hovisen kaukaloon, muuten Bluesin osakkeet nousevat. Penkkien takana löytyy vahvat osaajat, jotka pääsevät myös ottamaan mittaa toisistaan. Kiharainen ja tapahtumarikas sarja on edessä. Arvioimme, että nyt mennään pitkän kaavan mukaan, jonka päätteeksi Pelicans liitää finaaliin voitoin 4-3.

Jyp-Jokerit: Molemmat kaatoivat vastustajansa edellisellä kierroksella puhtaasti 4-0. Jokereiden suoritus oli astetta kovempi, sillä kumoon meni suurin mestarisuosikki ja paikalliskilpailija IFK. Erityisesti tapa, jolla voitot tulivat oli vakuuttava. Kysymysmerkki edellisen sarjan suhteen on se, kuinka iso osa tuloksesta todellisuudessa oli Jokereiden hyvyyttä ja kuinka iso osa IFK:n surkeutta. Joka tapauksessa narrien peli loksahti kertalaakista kohdalleen kauden tärkeimmällä hetkellä. Jos fokus pysyy yhtä keskittyneenä seuraavaan vaihtoon, Jarkko Ruutu malttaa keskittyä edelleen pelaamiseen ja Eero Kilpeläinen jatkaa huippupelastuksiaan on Jokerit erittäin lähellä finaalipaikkaa. Jyp ei silti ole missään nimessä vailla mahdollisuuksia. Ison loven tosin pakettiin jättää Sami Vatasen loukkaantuminen. Jypin on saatava trafiikkia Kilpeläisen maalille aivan eri lailla, kuin mitä IFK teki. Jos jyväskyläläiset saavat horjutettua Kilpeläisen balanssia, se voi saada otteen itselleen. Tässäkin sarjassa tullaan kääntämään jokainen kivi, jonka jälkeen Jokerit etenee finaaliin voitoin 4-3.

Näin käy puolivälierissä

Fläppitaulu osui säälipleijariarviossaan nappiin jatkoonmenijöiden suhteen. Tässä ennakkoarviot puolivälierien ottelupareista.

Kalpa-Blues: Blues on perinteisesti keväällä kova. Se taisteli säälipleijareissa tieltään Lukon. Nyt se saa vastaansa runkosarjan voittajan Kalpan. Runkosarjan voittajan lähtiessä sarjaan kahdeksanneksi sijoittunutta vastaan, ei ennakkosuosikista ole epäselvyyttä. Kalpan kone kuitenkin yskähteli alkukeväästä huolestuttavasti. Maalivahti Mikko Koskinen oli viikosta toiseen kummallisen epävarma hörpäten lähes jokaisessa ottelussa vähintään yhden helpon maalin. Näihin lahjoihin ei enää play offeissa ole varaa. Blues on taistellut hienosti läpi vaikean kauden. Maalivahtiongelmia on ollut myös espoolaisten leirissä. On mielenkiintoista nähdä, saako Antti Ore nyt kunnolla vastuuta tässä sarjassa. Hän tuli pelastamaan Bluesin kesken viimeisen pelin Lukkoa vastaan. Blues tulee taistelemaan, eikä Kalpa saa tässä sarjassa mitään ilmaiseksi. Jatkoon silti kuopiolaisten rahkeet riittävät. Kalpa jatkaa välieriin voitoin 4-1.

Pelicans-Kärpät: Kai Suikkasen armeija on liitänyt korkealla läpi kauden. Suikkasen kädenjälki on seurasta ja vuodesta toiseen huimaa. Menestys tuntuu seuraavan miestä, minne ikinä hän meneekin. Vastassa on toinen menestynyt valmentaja Hannu Aravirta. Aravirran palo on kuitenkin ollut viime vuosina hiipumaan päin ja se on näkynyt myös tänä vuonna Kärppien otteissa. Kausi on ollut aaltoileva ja varsinaiseen flow-tilaan joukkue ei ole päässyt missään vaiheessa. Pelicans elää hurmoksessa, sillä menestymättömyys on ollut lahtelaisille kiekkorintamalla arkipäivää. Isku Areena onkin vieraille tänä keväänä vaikea paikka, sillä kotiyleisö janoaa menestystä jatkuvan kuivuuden jälkeen. Pelicansin suurin huolenaihe on tolppien välissä. Niko Hovisen pelikunto on suurin yksittäinen asia, joka ratkaisee pussinokkien kevään pituuden. Jos Hovinen ei pelaa tai pelaa puolikuntoisena, Kärppien yllätyssaumat kasvavat. Kakkosmaalivahti Joonas Kuusela ei ole täysin vakuuttanut ja varsinkin tiukassa painetilanteessa mies on vielä täysin testaamaton. Kokonaisuutena Pelicans on kuitenkin oululaisia monta askelta edellä. Niinpä Pelicans jatkaa tästä parista välieriin voitoin 4-2.

HIFK-Jokerit: Kevään herkkupala jo toisena vuonna peräkkäin. Viime vuoden sarja oli yksi play off-historian värikkäimpiä ja dramaattisimpia. IFK painoi silloin sarjasta väkisin eteenpäin seitsemän ottelun näytelmän jälkeen. Tänä keväänä Nordiksen herrat lähtevät sarjaan jopa hieman suurempina suosikkeina, kuin vuosi sitten. Jokereiden kausi on ollut pettymys ja joukkue ei ole vakuuttanut missään vaiheessa. Valmentaja Erkka Westerlund on keskittynyt enemmän tuomareille/tuomareista valittamiseen, kuin itse peliin. Hän onkin kahdesta ensimmäisestä pelistä sivussa toimitsijakiellon vuoksi. Jokereiden pelitapa on ollut myös epäselvä läpi kauden. Puolustusvoittoisen pelin nimeen vannova Westerlund on tuntunut väillä itsekin epäilevän konseptinsa toimivuutta. Sen sijaan IFK:n leirissä palaset loksahtivat vaikean syksyn jälkeen kohdalleen hieman ennen joulua. Sen jälkeen joukkue on lentänyt lukuisista kärkipelaajien poissaoloista huolimatta. Maalivahti Dennis Endras on ollut suorastaan häikäisevä. IFK:lla on paikallisvastustajastaan henkinen yliote viime kauden talviklassikon ja play off-sarjan, sekä tämän kauden keskinäisten otteluiden pohjalta. Voitot runkosarjassa menivät punapaidoille 4-1, sisältäen maukkaan rankkarivoiton talviklassikosta. Valmentaja Petri Matikainen on perinteisesti saanut joukkueistaan eniten irti juuri keväällä, joten tämä lupaa hyvää Nordiksen fanaattiselle kotiyleisölle. Sarja tulee olemaan kuuma ja ylilyönneiltä tuskin tullaan välttymään. On myös mieleniintoista nähdä millaisen roolin Jarkko Ruutu ottaa itselleen. Talviklassikossa Ruutu pelasi hienosti ja hän oli silloin narrien paras pelaaja. Suuren osan kaudesta Ruutu on kuitenkin kuluttanut älyttömyyksiin, jotka ovat hyödyttäneet enemmän vastustajia, kuin omia. Jokerit oli viime vuonna todella lähellä sarjan voittoa, koska se onnistui sarjan alussa paljon IFK:ta paremmin. Ilmalan miesten onkin jälleen iskettävä panoksia sarjan alkuun, sillä muuten henkinen yliote kasvaa IFK:n leirissä jo liian vahvaksi. Hurja sarja on jälleen edessä ja oikeastaan kaikki on taas mahdollista. Seitsemän pelin sarja on taas mahdollinen. Arvioimme kuitenkin, että IFK nöyryyttää paikalliskilpailijaansa toisena vuonna peräkkäin - tällä kertaa voitoin 4-2.

Jyp-Ässät: Helsinkiläisjoukkueiden kohtaamisen jälkeen tämä on ennakkoon puolivälierien toiseksi mielenkiintoisin ottelupari. Ässät koki hieman ennen play offeja valtavan takaiskun, kun maaliruisku Tomas Zaborsky joutui jättäytymään sivuun koko loppukauden ajaksi. Tämä maksaa porilaisille todennäköisesti mestaruustaistelun mutta koko kevät Isomäessä ei silti ole vielä ohi. Karri Kivi Ässien penkin takana on tehnyt erittäin hyvää työtä ja hän on saanut patapaitojen peli-ilmeen tasapainoiseksi. Jyp on pelannut kohtuullisen kauden Risto Dufvan varhaisten potkujen jälkeen. Vastakkain on kaksi kovaa kotijoukkuetta, joilla on molemmilla huikea kotiyleisö. Sarja tulee olemaan pitkä ja myös tässä parissa tullaan näkemään ylilyöntejä ja kuumia tunteita. Sarja tulee venymään aina Game 7:n asti. Huikean taistelun jälkeen Ässät jatkaa välieriin voitoin 4-3.

Näin käy karsintasarjassa

Ilves-Sport: Raaka karsintasarja starttaa perjantaina. Todellisen syväsukelluksen kauden aikana tehnyt Ilves on veitsi tiukasti kurkulla, kun vastaan asettuu nälkäinen Sport Vaasasta. Sportille karsinnat ovat tuttuja viime vuosien ajalta. Tänä keväänä lähtökohta sarjaan on Mestis-joukkueen kannalta reilumpi, kuin aiemmin, koska nyt vaasalaiset ovat saaneet huilata yli viikon mestaruusjuhliensa jälkeen. Viime vuonna sarja aloitettiin jo pari-kolme päivää pytyn nostelun jälkeen. Sport on tänä vuonna nälkäisempi, kuin viime vuonna Pelicanseja vastaan. Seurajohto janoaa nousua, tämä näkyy myös viime aikaisissa myyntihenkilöiden lisärekrytoinneissa toimiston puolelle. Joukkue saa taakseen myös nousua janoavat äänekkäät faninsa. Kuparisaari on Ilvekselle tänä keväänä kaikkea muuta, kuin mukava paikka. Fanaattinen kotiyleisö tekee Ilveksestä uhanalaisen lajin seuraavan parin viikon ajaksi. Ilveksen pakka on ollut läpi kauden täysin sekaisin. Näillä sivuillakin puidut käsittämättömät sekoilut seuran toimistolla heijastuvat kaukaloon. Ilveksellä ei ole tässä sarjassa mitään voitettavaa, mutta se voi hävitä kirjaimellisesti kaiken. Sportin suurin valttikortti piilee sarjan alussa. Sen on voitettava vähintään yksi peli kahdesta ensimmäisestä. Näin se lisäisi painetta tamperelaisten kattilassa huomattavasti. Sportin pitää saada lumipallo pyörimään oikeaan suuntaan heti sarjan alussa. Jos se päästää Ilveksen kahden voiton karkumatkalle, se ei enää saa sitä kiinni. Sport ei siis ole tänä vuonna täysin vailla mahdollisuuksia. Se tulee taistelemaan tiukasti ja karsintasarja tulee olemaan mielenkiintoisempi, kuin vuosi sitten. Fläppitaulu kuitenkin arvioi, että Ilveksen rutiinitaso on sen verran kovempi, että se riittää kaatamaan Sportin hengen. Kotkapaidat vievät sarjassa yhden tai kaksi voittoa, mutta siihen se jää. Arvio on, että Ilves säilyttää sarjapaikkansa voitoin 4-1.

Näin käy säälipleijareissa

Kiekkokevään kohokohta alkaa huomenna lauantaina - tai oikeastaan vasta ensi viikon torstaina. Säälipleijarit kun ovat liigan typerä tapa lisätä keinotekoisesti pelejä kauteen. Suora kahdeksan parhaan joukkueen välinen play off-taistelu olisi paljon loogisempaa. Nyt kun tämä teennäisyys kuitenkin on olemassa, niin arvioimme, kuinka tulevissa ottelupareissa tulee käymään.

Kärpät-TPS: Sarja tulee olemaan tiukka. Kymmenenneksi sijoittunut TPS ei missään nimessä ole tässä parissa vailla mahdollisuuksia. Kärpät on tuskaillut koko kauden ailahtelevuuden ja paketin koossa pysymisen kanssa. TPS:n kausi on myös ollut selvästi alavireinen mutta viime viikkoina joukkue on löytänyt tarvittavaa taistelumentaliteettiä, jota ilman keväällä kukaan ei elä pitkään. Kotiedusta ei ole näin lyhyissä sarjoissa niin suurta hyötyä, kuin yleisesti kuvitellaan. Myös tuomarivirheiden ja tuurin merkitys korostuu. Kuten sanottu, joukkueet tulevat esittämään tasaisen parin, joka kääntyy niukasti oululaisten eduksi. Arviomme mukaan Kärpät vie sarjan voitoin 2-1.

Blues-Lukko: Kaksi untuvikkovalmentajaa play off-rintamalla vastakkain. Lauri Marjamäki ja Harri Aho. Espoolaiset ylsivät viime keväänä aina finaaliin asti, mutta tänä vuonna joukkue ei ole yhtä laadukas - tosin ei sen viime vuonnakaan pitänyt olla finaalien veroinen. Lukko sai puhdistettua ilmapiiriä pukukopissa Rauli Uraman potkujen myötä ja Harri Aho onnistui viemään runkosarjan kunnialla päätökseen. Myös Blues on ollut turbulenssissa kauden aikana muun muassa omistajavaihdosten ja maalivahtiongelmiensa vuoksi. Lauri Marjamäki on osoittanut vaikeassa tilanteessa kykyä nousta huippuvalmentajaksi. Hän on repinyt sinisten koneesta kiitettävästi tehoja irti pitkän runkosarjan aikana. Blues on tällä hetkellä kokonaisuutena ehyempi, kuin Rauman ylpeys Lukko. Tämän vuoksi arviomme on, että Blues tulee marssimaan Lukon yli suoraan voitoin 2-0.

Kymppitonnin rike

Tammikuun lopussa umpeutunut siirtoraja oli kriittinen ajankohta myös IFK:n ja Kiekko-Vantaan välillä. Yhteistyösopimukseen kuului ehto, että IFK:n pitää jättää suurimman osan kaudesta Vantaalla kiekkoilleet pelaajansa Tikkurilaan myös siirtorajan jälkeiseksi ajaksi. IFK kuitenkin veti viime hetkillä kaikki pelaajansa pois Vantaalta vastoin yhteistä sopimusta. Tämä hermostutti Kiekko-Vantaan leirin täysin ja siellä on jo julistettu yhteistyö IFK:n kanssa lopullisesti päättyneeksi. Valtti Areenassa saatiin kuitenkin pientä lohtua siitä, että IFK joutui maksamaan 10000 euron sopimussakon. Summa ei tosin ole iso vantaalaisille, eikä varsinkaan IFK:lle.

Riksman pisti IFK:n koville

IFK joutui syksyllä vaikeaan tilanteeseen, kun ykkösmaalivahti Juuso Riksman passitettiin lonkkaleikkaukseen. Uuden ykkösmaalivahdin etsiminen kesken kauden on mestaruutta tavoittelevalle joukkueelle haasteellinen tehtävä. Fläppitaulun saamien tietojen mukaan Riksmanin lonkkaleikkaukseen menon ajankohta oli enemmänkin neuvottelutaktiikkaa, kuin terveyskysymys. Riksman oli tiettävästi tivannut syksyllä IFK:n johdolta jatkosopimusta. IFK ei ollut kuitenkaan valmis tekemään sopimusta vielä loka-marraskuussa. Niinpä viime kevään mestaruusmaalivahti päätti ajaa työnantajansa selkä seinää vasten sanomalla "joko sopimus tehdään nyt, tai menen lonkkaleikkaukseen ja olen loppukauden sivussa". IFK ei uhkailuita pelästynyt vaan päätti etsiä uuden maalivahdin. Dennis Endras on osoittanut IFK:n päätöksen oikeaksi. Sen sijaan Riksman ajoi itsensä pahasti ohi pöydästä, jossa neuvotellaan IFK:n ensi kauden ykkösmaalivahdin sopimus.

Matsiraportti HIFK-Jyp 2-1

Äärimmäisen isot pisteet olivat jaossa Nordiksen tiistai-illan väännössä. Kalpa ja Pelicans näyttävät ratkaisevan runkosarjan kahden ensimmäisen sijan järjestyksen keskenään mutta sijoilla 3-7 olevat joukkueet ovat vain muutaman pisteen sisällä toisistaan. IFK ja Jyp kuuluvat molemmat tuohon porukkaan. Viimeisillä kierroksilla taistellaan paitsi kotiedusta niin myös säälipleijareihin pullahtamista vastaan.

Ottelun neljä ensimmäistä minuuttia menivät vieraiden tahdissa. Jyp sai heti kahteen ensimmäiseen vaihtoon hyvän myllytyksen isäntien alueelle. Tämän seurauksena Markus Kankaanperä joutui ottamaan jäähyn heti pelin alkuun ja Jypin hyvä pyöritys sai jatkoa. Jäähyn tappamisen jälkeen pelin painopiste kääntyi kuitenkin nopeasti vieraiden alueelle. Ajassa 5.23 kotijoukkue sai elintärkeän avausmaalin, kun Markus Granlund suti maalin edestä Mikko Kousan lähettämän siniviivakudin häkkiin. Loppuerä kului enimmäkseen IFK:n painaessa päälle mutta lisäosumia ei kuitenkaan nähty.

Toinen erä oli myös IFK:n värittämä. Jypin tilanteet perustuivat nopeisiin vastaiskuihin. Vieraat pyrkivät heittämään läpi ottelun paljon ohjureita huonoistakin kulmista Dennis Endrasin maalille. Endras oli kuitenkin jälleen kerran ilmiömäinen isäntien luukulla ja hän tuhosi kerta toisensa jälkeen jyväskyläläisten yritykset. Vahvasti varamiehisenä pelannut IFK oli todella hyvällä jalalla liikkeellä. Joukkueesta paistoi valtava halu ottelun voittamiseen. Joukkue oli juuri sellaisessa tunnetilassa, jossa isoja otteluita voittavan joukkueen pitääkin olla. Tämä lupaa erittäin hyvää kevättä varten. IFK:n nuorista taistelijoista on nostettava esiin Toni Leinonen, joka oli - samoin, kuin Kuopiossa - täynnä intoa. Pienikokoinen hyökkääjä meni ahnaasti pieniin väleihin ja taklasi itseään isompia laitoihin. Tälle kaverille täytyy vääntää jatkosopimus IFK:hon. On ilo silmälle katsella tuollaisella innolla ja valtavalla sydämellä kaukalossa koohottavaa taistelijaa.

Toinen nuori IFK:lainen, joka nosti itsensä esiin on puolustaja Juuso Salmi. Jo toisessa erässä hän pysäytti Jypin 2 vs. 1- yv-hyökkäyksen loistavalla pommilla. Viimeisessä erässä hän pääsi heittämään siniviivalta kaaliperhosen Jypin maalille, jonka Jypin oma puolustaja ohjasi sisään. Salmen uran ensimmäinen SM-liigamaali jäi lopulta huipputärkeän ottelun voittomaaliksi.

Ilta antoi IFK:n leiriin paljon ilon aihetta. IFK:n edustusaitiossa repesi illan lopussa myös spontaani ja vahingoniloinen naurukohtaus, kun tulospalvelu kertoi Ilveksen tasoittaneen ottelun Tampereella Jokereita vastaan 12 sekuntia ennen loppua. Kiekkokaudessa eletään suurien tunteiden aikaa.

Kummolan kummallisuudet

Tulevien jääkiekon MM-kisojen lippujen hinnat ovat aiheuttaneet melkoisesti parran pärinää kiekon ystävien keskuudessa alkaneen vuoden aikana. Jääkiekkoliitto harrastaa näkyvää ja härskiä ryöstökalastusta kiekkofanien kustannuksella. HALVIN mahdollinen lippu Leijonien alkusarjan otteluun maksaa vaatimattomat 155 euroa!! Tuolla summalla pääsee siis ihastelemaan esimerkiksi Kazakstanin kaltaisten kiekkojättiläiden räpiköintiä Leijonien kynsissä. On täysin ymmärrettävää, että jääkiekkoliitto haluaa maksimoida tuotot harvoin käsissä olevista kotikisoista vieläpä hallitsevan maailmanmestarimaan "oikeudella". Mielenkiintoista sen sijaan on, mihin saadut voitot käytetään. Jos tuotto ohjataan lyhentämättömänä esimerkiksi vähävaraisten jääkiekkojunioreiden toiminnan tukemiseen, voi sikamaisille lipun hinnoille löytää edes pienen hyväksynnän. Jos sen sijaan tuotto häivytetään vähin äänin liiton kirstuun ja/tai liiton uusien luksussaunojen rakentamiseen, voi liiton sanoa ryöstäneen oman maansa kannattajat.

Vielä kummallisemman lipunhintakeskustelusta tekee johtajien oudot kommentit. SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen sanoi lippujen hintojen olevan "haasteellinen lapsiperheille". Vai oikein haasteellinen? Eiköhän mahdoton olisi ollut oikea termi? Vielä kummallisempi sammakko lipsahti diktaattori Kalervo Kummolalta. Hän puolusteli lipun hintoja sanomalla, että tavallisiin NHL-otteluihin liput maksavat KESKIMÄÄRIN 450 euroa. Luuleeko Kummola, että kukaan suomalainen ei ole koskaan käynyt katsomassa NHL:ää paikan päällä? Moniin halleihin kun pääsee hyville paikoille jopa halvemmalla, kuin joihinkin SM-liigan otteluihin.

Jääkiekkoliitto ehtisi vielä painattaa yhden markkinatuotteen kisojen fanimyyntiin: kirjan nimeltä "Kummolan kootut kummallisuudet".

Nyt sukeltaa Ilves

"Mitä pidemmällä kevät - sitä syvemmällä Ilves ui". Kyseessä ei ole mikään vanha suomalainen kansanviisaus vaan reaaliaikainen analyysi yhden suomen ehdottomasti perinteisimmän jääkiekkoseuran tilasta. Homma tuntuu olevan lukossa joka osa-alueella. Tiedossa on, että peli ei kulje. Kansa ei käy katsomossa eikä pisteitä tule, mutta pahiten jumissa tuntuu olevan seuran johto ja omistajat. Pelaajapolitiikassa ei ole oikein mitään tolkkua. On ihan arpapeliä kuka jengiin tulee ja kuka lähtee. Seuran toimistolla kannattaisi viimeistään nyt herätä muuten kunniakkaasta perinnöstä ei ole paljon jäljellä. Vai miltä kuulostaa Helsingin Sanomien pääkirjoitus muutama päivä takaperin (14.2). Siinä Matti Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja toteaa seuraavaa puhuessaan perinteisen vasemmiston tilasta: "Suomen vasemmisto pelaa kuin Tampereen Ilves. En tiedä, mihin Ilves pyrkii, mutta ei ainakaan jääkiekon suomen mestaruuteen. Sille riittää näppärä suoritus silloin tällöin". Ei ole kovin mukava tulla "käsitteeksi" tällä saralla. Liigakarsintoja Mestiksen kärki tuntuu jo odottelevan kieli pitkällä raajarikon Ilveksen kohtaamista. Nouseeko Ilves pinnalle vai jatkuuko sukellus ensi kaudella vieläkin alemmas jää nähtäväksi.

Lennun "töötti"

Jan Latvala pelaa lauantaina tuhannennen liigapelinsä, mikä ansaitsee fläppitaulun toimitukselta isot taputukset. Moista uskollisuutta kotimaista sarjaa kohtaan harvoin näkee tai kuulee. Latvalan ura alkoi jo kaudella 1992-1993 JypHT:ssa. Juhlakalu on saanut aika lailla huomiota aikankin kiekkomediassa. Mielenkiintoisen haastattelun pelaajasta oli tehnyt myös Iltalehti (2.2.2012), joka kysyi Janilta, kuka on antanut kaikkein kovimman taklauksen näinä vuosina. Jan Latvalan vastaus oli selvä - Lennart Petrell. Latvala kuvailee Iltasanomissa "tööttiä" näin:

"Tulin kiekon kanssa maalin takaa ja näin kyllä, että hän tulee päin ihan täydellä vauhdilla. Syötin kiekon pois, mutta taklaus tuli suoraan rintaan ja ihan puhtaasti. Heitin kuperkeikan takaperin. Vähän tömähti ja happea kerättiin hetki."

Lennart "Lennu" Petrellin taistelua ja taklauksia on välillä ikävä vaikka kovuutta ifkistä tuntuu löytyvän ihan hyvin, mutta silti...

Matsiraportti HIFK-Kärpät 6-3

IFK on esittänyt ristiriitaisia otteita kaukalossa pitkin kautta mutta varsinkin joulun jälkeen; usein peliesitykset ovat olleet täyttä kuraa mutta siitä huolimatta pisteitä on tullut kohtuulliseen tahtiin. Tällä viikolla tuo sama kaava sai jatkoa. Tiistaina IFK oli vaikeuksissa kotona Saipaa vastaan esittäen surkeaa peliä. Stadin kingit taistelivat kuitenkin pelistä jatkoaikavoiton. Perjantai-iltana vaakunapaidat hakivat tärkeät vieraspisteet Raumalta.

Lauantai-illan huumaa koettiin Nordiksella jo avauserässä. Ensimmäinen periodi tarjosi peräti kuusi maalia erän päättyessä tasan 3-3. IFK tasoitti pelin vain neljä sekuntia ennen erän loppua. Kummankin joukkueen oman alueen peli oli sekavaa ja tilaa löytyi molemmista päistä yllättävän paljon. Myös ottelun tuomarikaksikko otti isoa roolia tarjoten Kärpille kyseenalaisesti kahden miehen ylivoimamahdollisuuden puolentoista minuutin ajaksi. Tämän mahdollisuuden vieraat käyttivät, kun viime keväänä Suomen mestaruutta IFK:ssa juhlinut Juha-Pekka Haataja napautti laatan takatolpalta häkkiin. Nordiksella mestarit muistetaan. Tästä oli osoituksena se, että IFK:n fanikatsomo taputti Haatajalle tämän luistellessa avausviisikkoon jäälle, sekä myös kun hänen tekemänsä maali kuulutettiin. Pelin alussa Haatajakin huikkasi terveiset viime kaudesta tutulle faniporukalle.

Toiseen ja kolmanteen erään IFK sai tiivistettyä oman alueen peliä ja kitkettyä henkilökohtaiset virheet pois. Kun vielä Erkki Rajamäki ja Kimmo Kuhta onnistuivat napauttamaan kiekon erän ensimmäisen kympin aika

na vieraiden verkkoon, alkoi kotivoitto näyttää todennäköiseltä. Illan IFK-sankariksi nousi kanadalaissentteri Tyler Redenbach, joka on ol

lut hurja pettymys joukkueeseen saavuttuaan. Ennen tätä iltaa hän oli IFK-paidassa onnistunut keräämään vain yhden syöttöpisteen. Kärppiä vastaan mies oli kuitenkin oikeissa paikoissa oikeisiin aikoihin ja keräsi illasta tehot 2+1. Hän teki itse kotijoukkueen kaksi ensimmäistä maalia ja syötti Rajamäen voittomaaliksi jääneen börsän.

Viimeisessä erässä IFK varmisteli johtoas

emaansa, eikä ottanut turhia riskejä. Kärpät sai näennäisesti painettua peliä kotijoukkueen päätyyn mutta IFK hallitsi silti kenttää ja piti pohjoisen vieraat pois tekopaikoilta. Kun vielä Dennis Endras hoiti tuttuun tyyliin punapaitojen luukulla loput, jäivät pisteet Stadiin. Loppunumerot 6-3 sivalsi tyhjään Kärppä-häkkiin oululaislegenda Janne Peson

en.

IFK:lla on hieno viikko edessä. Torstaina hallitsevat mestarit lähtevät hakemaan pisteitä Espoosta ja lauantaina on edessä odotettu talviklassikko Jokereita vastaan. Lauantaina on edessä hieno iltapäivä Stadikalla!

Matsiraportti HIFK-Tappara 2-3

HIFK:n peli ei ole joulutauon jälkeen ollut kaunista katsottavaa mutta pisteitä on kuitenkin ropissut laariin kohtuullinen määrä - eikä vähiten huippumaalivahti Dennis Endrasin ansiosta. Tapparalla puolestaan on jälleen kerran menossa niin sanottu välikausi (osa XX), jota seura suorittaa pois alta.

Tiistain kiekkoilta Nordiksella oli todella väsynyt näytös. Uninen tunnelma vallitsi niin kentällä, kuin katsomossakin. Peli oli molemmilta joukkueilta alusta loppuun sekavaa koheltamista. Kotijoukkue pääsi kuitenkin johtoon ensimmäisessä erässä, kun pitkästä aikaa IFK:n kokoonpanoon palannut Markus Granlund iski päädystä kimmonneen kiekon Tapparan maalin kulmalta sisään. Ensimmäisen erän hienoin suoritus nähtiin kuitenkin jälleen kerran IFK-vahti Endrasilta tämän napattua todella näyttävän hanskatorjunnan.

Toinen erä ei juuri tuonut muutosta ensimmäiseen. IFK lisäsi johtoaan, kun oman alueen kiekonriiston jälkeen Janne Pesonen ja Siim Liivik pääsivät 2 vs. 1-hyökkäykseen. Pesonen pamautti suoran kudin aivan yläpeltiin, jolle Tapparan maalivahti Juha Metsola ei voinut mitään. Kakkossyötön tähän maalin kirjautti Endras. Vaikka peli itsessään oli edelleen karmeaa tuubaa, niin ainakin tulos näytti tässä vaiheessa stadilaisten kannalta hyvältä. Näin ei kuitenkaan ollut loppuun saakka.

Pelin puolivälissä kirvesrintojen Jussi Halmeen napakka siniviivalaukaus yllätti vihdoin Endrasin ja näin vieraat nousivat uudelleen peliin mukaan. Viimeisessä erässä IFK:n peli oli vielä jopa astetta huonompaa, kuin kahdessa ensimmäisessä ja näin tamperelaiset saivat mahdollisuuden kunnon takaa-ajoon. IFK:lta on viime aikoina kummallisesti levinnyt paketti käsiin juuri viimeisessä erässä. Näin kävi myös edellisissä otteluissa Bluesia ja Jypiä vastaan. Tiedä sitten kertooko tämä kovasta treenijaksosta vai jostain aivan muusta. Oli miten oli mutta Tappara käytti tällä kertaa IFK:n sekoilun tehokkaasti hyväkseen. Ensin iski IFK:n kasvatti Teemu Tallberg ja hetki tämän jälkeen uudelleen Jussi Halme. Viimeisellä minuutilla IFK sai vielä pariin kertaan kiekon lähes Tapparan maaliviivalle mutta ei sen pidemmälle. Näin pisteet matkasivat yllättäen Hakametsään.

Loppuviikosta on vuorossa niin sanotut tammikuun tasaukset. Tappara taistelee Tampereen herruudesta verivihollisensa Ilveksen kanssa ja IFK kohtaa jälleen Jypin. Paljon pitää vaakunapaitojen leirissä tapahtua, mikäli se meinaa kaivaa pisteitä vielä tällä viikolla.

Matsiraportti HIFK-Blues 2-0

Espoolaiset eivät ole ikinä viihtyneet Stadin jäähallissa vuonna 1992 alkaneella liigataipaleellaan. Vuosien saatossa Nordenskjöldinkadun hallista Blues (ja sen edeltäjä Kiekko-Espoo) on onnistunut nappaamaan vain muutaman hassun voiton IFK:n vieraana. Tämä tammikuinen kohtaaminen ei tehnyt tuohon espoolaisittain murheelliseen tilastoon poikkeusta, vaikka oikeudenmukaista se ehkä olisi ollutkin.

Ottelun ensimmäinen erä oli pelin tasaisin. Ensimmäisen vitosen Blues avasi vahvasti ja kotijoukkueesta oli aistittavissa, että kaikki pelaajat eivät olleet täysillä ajatuksineen pelissä. IFK pääsi kuitenkin alun jälkeen peliin mukaan ja onnistui kääntämään peliä Bluesin päätyyn. Ensimmäisessä erässä roolia otti IFK-ikoni Kimmo "Kibe" Kuhta joka napautti nopeaan tahtiin laatan kahdesti ohi Blues-veskari Lars Voldenin. Ensimmäisessä maalissa Kuhta reagoi nopeasti hyökkäyssinisellä pomppukiekkoon. Hän otti kiekon haltuun, kääntyi ja antoi kuuluisan ranteensa puhua - kiekko tolpan kautta komeasti häkkiin. Vain hetkeä myöhemmin Kibe iski uudelleen, tällä kertaa hienon kuvion päätteeksi. Toni Söderholm toi kiekon näyttävästi ylös lähes Bluesin päätyyn asti. Hienon nousun jälkeen Söde pudotti kiekon toiseen aaltoon Mikke Granlundille, joka jatkoi ykkösellä Kibelle. Kuhta vei kiekon rystylle ja teki pitkän kaarron Bluesin maalin edessä ja nosti pienestä kulmasta verkot kireälle. Tässä vaiheessa tuskin kukaan hallissa olisi uskonut, että lisämaaleja ei tultaisi näkemään. Niin kuitenkin kävi.

Toinen erä vahvasti Bluesin ja IFK:lla oli vaikeuksia vyöryttää pitkiä hyökkäyksiä vieraiden päätyyn. Joitakin paikkoja IFK sai silti luotua. Paras niistä tuli Petteri Wirtaselle, joka pääsi täysin vapaana ohjaamaan Voldenin edestä kiekkoa maaliin, mutta ohi meni. Blues otti selvästi kentän haltuun ja tästä kertovat toisen erän maalivahtien torjunnat: Endras 16, Volden 4.

Jos toinen erä mentiin vieraiden hallinnassa, niin kolmas oli täydellistä vyörytystä. Nordiksella ei ole vuosikausiin nähty näin suvereenia vierasjoukkueen hallintaa, joka olisi kestänyt kokonaisen erän verran. IFK ei saanut viimeisessä erässä todellakaan yhtään kontrolloitua hyökkäystä vieraiden päätyyn. Pitkin erää punapaidoilla oli useita kertoja vaikeuksia saada edes purkukiekkoa keskialueelle. Vaakunapaitojen saksalaismaalivahti Dennis Endras heilui kumiukkona maalilla ja pelasti kotijoukkueen minuutti toisensa jälkeen. Minuutit toisensa jälkeen kuluivat ja niin täydellistä kuin Bluesin hallinta olikin, niin he eivät onnistuneet tekemään maalin maalia. Tämä oli kenttätapahtumiin nähden täysin käsittämätöntä. Maalivahtien torjunnat olivat pelin jälkeen karut: Endras 42, Volden 12. Silti maalit kotijoukkueelle 2-0. Bluesin hyökkäykset ajautuivat liikaa kulmiin ja näin ollen IFK ehti sumputtamaan oman alueen keskustan tehokkaasti. Kaunista katsottavaa IFK:n peli ei siis todellakaan ollut mutta kuluneen kliseen mukaan vain pisteet lasketaan. Pelin parhaana palkittu Endras todisti jälleen kerran, miten huippumaalivahti voi kauden aikana pelastaa joukkueen pisteille näiden surkeasta esityksestä huolimatta. Vuosien jälkeen IFK:ssakin tämä asia on vihdoin opittu.

Hirson vitsi vai vitsin Hirso

Kauden 2007-2008 päätteeksi HIFK:n fanien ainoa ilon aihe oli Kim Hirschovitsin huikeat otteet ja pistepörssin voitto. Se oli pitkään aikaan ensimmäinen kerta, kun vaakunapaitojen pelaaja nappasi nimiinsä runkosarjan pistekuninkaan tittelin. Tämä oli loppupeleissä laiha lohtu rankkaan pettymykseen päättyneellä kaudella mutta jonkinlainen ilon aihe se kuitenkin oli. Kyseessä oli Hirson vitsi - ja hyvä sellainen.

Tällä kaudella kyseinen sanapari on kääntynyt HIFK:n fanien huulilla toisin päin. Numero 44 on ollut kauden alusta alkaen täysin pihalla ja peli ei ole lähtenyt toimimaan missään ketjussa. Hirsolle on tarjottu milloin ketäkin vierelle, mutta kun homma ei toimi, niin se ei toimi. Fläppitaulu tosin olisi tarjonnut Hirsolle näyttöpaikkaa myös yv:n viivamiehenä, sillä siltä tontilta hän on menneinä vuosina paukutellut mukavasti tehopisteitä. Tämän kokeilun puuttuminen on kuitenkin marginaalinen asia, eikä vaikuta isoon kuvaan mitenkään. Erikoisen käänteen tähän Hirson aneemiseen kauteen toi eilinen tieto siitä, että Hirson loppukauden joukkue löytyy KHL:stä Kari Jalosen luotsaamasta Novorsibirskistä. KHL on tähän asti kalastanut nimenomaan SM-liigan parhaat pelaajat omille vesilleen, nyt joukkoon liittyi todellinen alisuorittaja mutta huiman potentiaalin omaava sentteri.

Fläppitaulu tiedostaa Hirson huiman kapasiteetin ja taituruuden. Sen takia toivommekin, että HIFK pitää kiinni sopimuksestaan Hirson kanssa ensi kaudesta. Joskus homma natsaa ja joskus ei. Mielenkiintoista on nähdä miten päin sanapari Hirson kohdalla kääntyy Novorsibirskin fanien keskuudessa. Hirson vitsi vai vitsin Hirso.