Fläppitaulu juhlii IFK:ta

Fläppitaulu onnittelee IFK:ta ja iloitsee kannun palaamisesta Nordikselle! 13:sta vuoden pitkä piina on päättynyt ja vaakunapaidat ovat palanneet kotimaisen kiekkokartan piikkipaikalle. Kauden tapahtumien jälkeen oli suorastaan täydellistä, että ratkaisevassa finaalissa Ville Peltonen naulasi hattutempullaan kanisterin Stadiin. Onko tässä muuten jotain tuttua; ratkaiseva finaali, Ville Peltonen ja hattutemppu?

Tämän vuoden joukkue oli täynnä onnistujia ja ennen kaikkea omaa tasoaan nostaneita sotureita. Fläppitaulu tulee kevään edetessä tekemään lopulliset arviot kauden ratkaisuhetkien tapahtumista, myös muiden, kuin mestareiden osalta. Seuraamme myös ensi viikolla alkavia MM-kisoja. Tarkkaile siis sivuja ja muista kulkea Stadissa punaista päällä!

Näin voi käydä finaaleissa

SM-liigan kauden huipennus on käsillä. Kauden 2010-2011 kaksi parasta ovat jäljellä, HIFK ja Blues. Seuraavassa fläppitaulun ennakkoarvio tulevien finaaleiden tapahtumista.

HIFK-Blues: Bluesin tarina tänä keväänä on ollut suorastaan satumainen. Runkosarja oli joukkueelle vaikea, eikä siniset nousseet juuri kenenkään huomion kohteeksi. Keväällä kuitenkin alkoi Espoossa tapahtua - ja paljon! Säälipleijareissa Blues haki kaksi jatkoaikavoittoa Raksilasta ja lähetti kovaan kevätvireeseen yltyneet Kärpät lomille. Suurin osa Suomen kiekkokansasta uskoi, että sinisten kevät loppuu tästä huolimatta lyhyeen, koska seuraavana tuli vastaan runkosarjan kakkonen Ässät. Mitä vielä, Blues jyräsi hurjalla voimalla porilaiset jäänrakoon otteluvoitoin 4-2 ja eteni jo sensaatiomaisesti välieriin. Seuraavana vastaan astelirunkosarjan ylivoimainen ykkönen ja suurin mestarisuosikki Jyp. Blues kyykytti myös fläppitaulun arvioita jo kolmannen kerran peräkkäin toivottamalla jyväskyläläisille hyvää onnea pronssiotteluun. Etenkin tässä sarjassa Blues otti valmentajansa Petri Matikaisen johdolla taktisesti 100-0-voitoin Risto Dufvan legioonasta. Uskaltaako tätä joukkuetta vastaan enää edes esittää arvioita?

Bluesin jokainen pelaaja on kasvanut noin puoli metriä pituutta tämän kevään aikana. IFK:n kausi on ollut paljon parempi mutta myös se joutui veitsi kurkulle Jokerit-sarjassa. Game 7:ssä joukkueen peli kuitenkin loksahti kohdalleen ja punapaitojen esitys alkoi näyttämään jo mestareiden peliltä. Lukko jäi tylysti stadilaisten jalkoihin. IFK:n paketti on huikean hyvin kasassa. Samaan aikaan, kun Ville Peltonen osoitti väsymisen merkkejä hurjassa peliruuhkassa, joukkueesta nousi esille muita tulikuumia ratkaisijoita - mm. Lennart Petrell ja Eetu Pöysti. IFK:n ylivoima on ollut merkillistä; välillä siinä ei ole mitään järkeä ja joukkue ei saa kiekkoa edes alueelle. Toisinaan taas ylivoimaa katsellessa tuntuu siltä, kuin tuijottaisi vanhan punakoneen aikaisia VHS-videoita. Viikon levännyt Ville Peltonen tuo taatusti myös tälle sektorille tulivoimaa. Oletettavaa siis on, että ylivoima rullaa finaaleissa niin kuin pitääkin. Maalivahtien taisto on tasaväkistä. Vastakkain on kaksi ylivoimaisesti kuuminta kassaria tältä keväältä.

Blues todennäköisesti lähtee haastamaan IFK:ta samoilla eväillä, kuin millä se kaatoi Jypin; se haluaa hallita kiekkoa. Bluesin kiekkokontrolli jäädytti Jypin täysin sen valmennusjohtoa myöten. IFK:ta se tuskin pystyy tässä sarjassa kaatamaan näillä eväillä. IFK:n joukkue on laadukas joka osastolla. Se lähtee suurena suosikkina tähän sarjaan hakemaan ensimmäistä mestaruuttaan 13:sta vuoteen. Luvassa on tunteikkaita taistoja, joista ei tule puuttumaan ylilyöntejäkään. Oman mausteensa soppaan tuo Jere Karalahden ja muiden entisten vaakunapaitojen pelaaminen finaaleissa punanuttuja vastaan. Julkinen salaisuus myös on, että Petri Matikainen astelee muutaman viikon päästä Nordikselle uuden työnantajansa leipiin. Hieno kiekkokausi saa näissä finaaleissa arvoisensa päätöksen.

Blues on tänä keväänä jo kolme kertaa repinyt fläppitaulun ennakkoarviot riekaleiksi kaukalossa. Siitä huolimatta ennakoimme Kanada-maljan palaamista pitkän kierroksen jälkeen Stadiin. IFK:n paketti on niin hyvin kasassa, että Blues ei sitä pysty riittävästi horjuttamaan. IFK:sta tulee Suomen mestari vuosimallia 2011 otteluvoitoin 4-1.

Spartalaiset Helsingin porteilla

Kevään kiekkokauden ehdoton huipennus lähestyy. SM-liigakaudella 2010-2011 Petri "Sparta" Matikainen on pudotuspeleissä jyrännyt tieltään vastustajan toisensa jälkeen. Ensin kaatui pohjoisen kärppälauma, jonka Sparta Matikainen nuiji tundran rakoon vastoin kaikkia ennakkoveikkailuja. Toisena vuorossa oli porilaiset, joiden osana oli ottaa vastaan isku toisensa jälkeen ja poistua patahuivit povitaskussa takaisin omaan kotiluolaansa. Viimeisin päänahka oli Jyväskylän kuuluisa hurrikaani, josta Sparta puhalsi vauhdin pois voitoin 4-1.

Kreikkalaisen kulttuurin kultakautena on pidetty antiikin klassista aikaa, jonka katsotaan alkaneeksi persialaissodista n. 480 eKr. ja päättyneen Aleksanteri Suuren kuolemaan vuonna 323 eKr. 500 -luvulla Sparta nousi Ateenan ohella Kreikan tärkeimmäksi valtioksi ja aikakautta kuvaa varsinkin näiden kaupunkivaltioiden kilpailu hegemoniasta.

Nyt valtakunnan hegemoniasta taistelevat Blues ja H.I.F.K. Tulevana keskiviikkona (13.4) Espoon spartalaiset kolkuttelevat jo Helsingin porteilla. Sodan koulimat spartalaiset herättivät antiikin aikana pelkoa vastustajissaan. Ovatko K. Jalosen kilpipaidat valmiina taisteluun kaukalon jokaisella alueella? Onko spartalaisilla jo vatsa täynnä vai riitääkö nälkää? Upottaako stadin kingien hyökkäysarsenaali vierailijat? Seuraa taistelua fläppitaulun sivuilta!

Matsiraportti HIFK-Lukko 5-2

Taistelu finaalipaikasta stadilaisten ja raumalaisten välillä jatkui Helsingin kuumassa lauantai-illassa. IFK vei ottelun lukemin 5-2 ja siirtyi ottelusarjassa 2-1 johtoon. Tällä hetkellä näyttää siltä, että länsirannikolla pitää toivoa jo keskisuurta ihmettä Lukon finaalipaikan toteutumalle. Kaikissa kolmessa kohtaamisessa IFK on ollut Lukkoa edellä pelin jokaisella osa-alueella. Ainoastaan ensimmäisessä pelissä IFK:n maalinteon tehokkuus loisti poissaolollaan lähinnä henkisen latauksen puutteesta johtuen. Takki oli tyhjä vielä silloin Jokerit-sarjan huumasta johtuen ja näin Lukko pääsi, kuin varkain kuittaamaan sarjan avausvoiton itselleen. Silloinkin IFK oli kuitenkin pelillisesti huomattavasti Lukkoa parempi. Myös toisessa ottelussa Raumalla IFK oli kuskin paikalla, vaikka Lukolla omat hetkensä pelissä olikin. Game 3 Stadissa meni samalla kaavalla. IFK määräsi tahdin ja Lukko hiihteli perässä. On ollut oikeastaan todella yllättävää, että runkosarjan kolmannen ja neljännen välinen ero on ollut kolmessa ottelussa pelillisesti näin suuri. Kevät on ollut molemmille jo tähän asti raskas sekä henkisesti, että fyysisesti, mutta kun IFK laittaa jalkaa liikkeelle, niin Lukko putoaa välittömästi kyydistä.

IFK vei avauserää Stadin jäähallissa mielinmäärin ja poistui tauolle jo 3-0 johdossa J-P Haatajan, Kimmo Kuhdan ja Lennart Petrellin osumilla. Lukko pääsi tuloksellisesti peliin mukaan toisen erän alussa, kun punapaitojen ajatus oli selvästi jäänyt koppiin ja hienoon ensimmäiseen erään. IFK ei ollut valmis kiekon pudotessa jäähän ja näin Lukko pääsi kuittaamaan nopeaan tahtiin kaksi helpohkoa maalia Juuso Riksmanin selän taakse. Täs

sä vaiheessa Kari Jalonen reagoi oikein IFK:n penkin takana ja otti aikalisän. Erän kuluessa pelin virtaus tasottui ja alkoi jälleen kääntyä Lukon alueelle. Illa

n kohokohta nähtiin neljä ja puoli minuuttia ennen toisen erän loppua, kun Martti Järventie jyräsi Lukon Anssi Rantasen hurjalla pommilla nurin hyökkäys sinisellä. Tämän seurauksena kiekko ajautui Mikael Granlundille, joka toimitti kiekon lopulta Mikko Kousalle. Kousalla oli helppo työ nostaa laatta maalin kulmalta ylähyllylle ja peli 4-2:een. Tämän jälkeen Lukko näytti todella alistuneelta - aivan, niin kuin pelin alussakin. Viimeinen erä oli lopulta vain kosmetiikkaa, eikä Lukko pystynyt järjestämään minkäänlaista loppukiriä.

IFK:n hahmot lauantai-illassa olivat kaksi maalia kihauttanut Lennu Petrell

ja tehot 1+2 saalistanut Kimmo Kuhta. Mikäli IFK ei sorvaa ensi vuodeksi sopimusta Kibelle, niin sitä ei voi, kuin ihmetellä. Mies on pelannut koko kauden elämänsä kiekkoa ja kunnostautunut myös pudotuspeleissä isojen maalien tekijänä ja alustajana. Lisäksi kaikki tietävät, että Kibe pelaa juuri sille logolle, jolle hänen sydämensä sykkii.

Vaikka otteluvoitot tässä sarjassa ovat vain 2-1, on Lukko jo todella pahassa sillassa - niin paljon se on ollut IFK:ta jäljessä jokaisessa pelissä. Maanantaina Lukko on Äijänsuolla jo henkisen pakkovoiton edessä, jos se aikoo vielä nousta tosissaan taistelemaan finaalipaikasta. Löytyykö raumalaisten pukukopistakaan enää uskoa kannujahdin onnistumiselle?