Fläppitaulun toimitus vietti lomaa IFK:n katastrofaalista kauden päättymistä mukaillen. Vaakunapaitoja ei puolivälierissä tänä keväänä nähty, joten myös toimituksessa vedimme hiukan henkeä, ennenkuin laitamme kiekkokevättä yhdessä pakettiin. Puolivälierät menivät pitkälti juuri niin, kuin ennakoimmekin. Tässä vielä nopea katsaus ennakointeihimme ja toteutumaan:
Jyp-TPS: Ennakoimme Jypille 4-1 sarjavoittoa, toteutunut tulos oli 4-2. TPS pystyi yllättävän vahvasti haastamaan runkosarjan voittajat mutta seinä tuli kuitenkin nopeasti vastaan.
Blues-Pelicans: Ennakoimme espoolaisia jatkoon voitoin 4-1, toteutunut tulos oli 4-3. Pelicans oli erittäin lähellä jättiyllätystä mutta romahtaminen hetkillä, jolloin sarja olisi pitänyt katkaista, romutti Hannu Aravirran unelman mitalista lahtelaisten käskyttäjänä. Jo viime keväänä Bluesilla oli tapana pelata play off-sarjoja pitkän kaavan mukaan ja sama tapa näyttää säilyneen.
HPK-Kalpa: Ennakoimme HPK:ta jatkoon voitoin 4-3 mutta Kalpan hermot pitivät ratkaisuhetkillä, sarja kuopiolaisille 4-2. Tämä oli ainoa puolivälieräsarja, jonka jatkajan veikkasimme väärin. HPK:n huono kotipelaaminen oli yksi ritareiden suurista kompastuskivistä. Tämä oli esillä myös spekulaatioissamme mutta ratkaisuhetkillä ongelmasta tuli vielä suurempi, kuin osasimme odottaa. Ennakoimme sarjaan vähintään kolmea vierasvoittoa ja tämä myös toteutui.
Jokerit-Kärpät: Ennakoimme Kärppiä jatkoon voitoin 4-1 ja tämä myös toteutui.
Kevättä eteenpäin
Välierät ja viimeisen karsintaparin sarjat ovat jo käynnissä. Tässä ennakkoveikkauksemme, kuinka meneillään olevat sarjat tulevat päättymään.
Jyp-Kalpa: Jyp johtaa sarjaa tällä hetkellä 2-0. Kalpan kokemattomuus oli heidän suurin kysymysmerkkinsä jo edellisessä sarjassa mutta silloin se ei vielä noussut ongelmaksi. Kuopiossa on hurja kiekkobuumi päällä mutta onko kalakukkojen mahat kuitenkin jo täyttyneet liian paljon? Onhan Kalpa neljän parhaan joukossa ensimmäistä kertaa sitten kevään 1991. Kalpa on liian paljon ykkösketjunsa varassa. Jyp sai opetuksen TPS-sarjassa nöyryydestä. Tämän ei enää luulisi loppukeväänä olevan heidän ongelmansa. Jypin materiaali ja rutiini on korkeampaa luokkaa, kuin Kalpalla. Myös maalivahtien vertailun Jyp vie selvästi. Tuokkola-Wallinheimo pari on lähes ihanteellinen mestaruutta tavoittelevalle joukkueelle. Järvinen-Oksa ei pysty samalle tasolle. Jyp tulee marssimaan finaaleihin otteluvoitoin 4-1.
Blues-Kärpät: Voitot tällä hetkellä tasan 1-1. Sarjasta tulee pitkä. Kuten edellä totesimme, Blues pelaa Petri Matikaisen aikana play off-sarjoja pitkän kaavan mukaan. Bluesin pelitapa on kuluttava, sekä omille, että vieraille. Valmentajien vertailun Blues vie. Matikainen pystyy luomaan joukkoihinsa tarvittavan play off-tunteen huomattavasti paremmin, kuin toisessa aitiossa patsasteleva Matti Alatalo. Alatalon kokemattomuus pudotuspeleissä voi koitua oululaisten surmaksi. Jokerit-sarjassa Alataloa ei vielä päästy testaamaan narrien surkeuden takia. Maalivahtien vertailun vie niukasti Kärpät. Tuomas Tarkki on varmempi, kuin toisen pään Mikko Koskinen. Jos Koskinen hörppii ratkaisuhetkillä tärkeitä maaleja, voi sarja kääntyä Kärpille. Tarkki on yleensä ollut keväällä itse varmuus. Myös Blues on ajoittain liikaa kärkihyökkääjiensä varassa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden Alatalon joukoille. Osaako Alatalo peluuttaa vastustajan tähdet pimentoon? Erittäin tiukka sarja, joka tunteen ja valmennuksen takia tulee kääntymään Bluesille 4-3.
Ässät-Sport: Sport johtaa sarjaa voitoin 1-0. Kuten jo kauden alussa ennakoimme, Ässät on karsinnoissa. Mitä muuta Alpo Suhosen ja Pentti Matikaisen johtamalta ryhmältä voisi odottaakaan? "Tami" Tamminen on virittänyt huikean kiekkokuumeen Vaasaan. Vaasalaisfanien ristiretki Poriin oli sellaista katsottavaa, josta kaikkien liigaseurojenkin faneilla olisi opittavaa. Palo Sportin riveissä on tällä hetkellä niin valtava, että hehku tuntuu Porissa asti. Samaa ei voi sanoa täysin sekaisin olevasta Ässäpakasta. Tunne loistaa poissaolollaan. "Ape" Suhonen vielä alleviivasi tätä sanomalla ennen ensimmäistä ottelua, että "ei tappio ole kuolemankysymys". Tämä asenne paistaa tällä hetkellä kaukalossa, kun tilalla pitäisi olla huippuunsa viritetty porilainen hulluus. Materiaali on Ässien etu, mutta sillä tätä sarjaa ei yksinään voiteta. Joukkojen johtaja on niin kateissa, että parin viikon päästä Ässien liigataival päättyy toistaiseksi ja Juhani Tammisen "dream comes true". Sport nousee liigaan huikean sarjan päätteeksi voitoin 4-3.
sunnuntai 29. maaliskuuta 2009
torstai 12. maaliskuuta 2009
Näin sattuu ja tapahtuu puolivälierissä
Huomenna ne alkaa. SM-liigan OIKEAT play offit. Säälipelit on pelattu. Siellä toiset kompuroivat ja toiset saivat säälistä paikan auringossa. Nyt on kuitenkin todellisten play offien aika. Kahdeksan parasta on jäljellä. Paras seitsemästä sarjat voivat alkaa. Seuraavassa fläppitaulun ennakkoveikkaukset jokaisen otteluparin tapahtumista.
JYP-TPS: Jatkoonmenijästä ei ole epäselvyyttä. TPS:n ainoat oljenkorret ovat säälipleijareista saadun hurmoksen ylläpitäminen ja JYPin horjuttaminen heti kahdessa ensimmäisessä ottelussa. Jos JYP vie kaksi ensimmäistä kohtaamista, sarja tulee päättymään suoraan neljässä ottelussa. Sarjan toinen peli tulee olemaan siis kulminaatiopiste. Silloin turkulaisyleisön pitää täyttää Elysee-areena ja luoda sinne hurmos, mikäli he haluavat pitää omiensa pään veden pinnan yläpuolella. Ennakoimme tästä pelistä TPS:lle hurmoksellista jatkoaikavoittoa. Enempään kuitenkaan eväät eivät riitä. JYP jatkoon voitoin 4-1.
Blues-Pelicans: Myös lahtelaiset saivat uuden elämän, kiitos SM-liigan typerien säälipelien. Blues lähtee sarjaan tukevana ennakkosuosikkina. Espoolaistenkin peli on ollut ajoittain hakemista mutta tulosta tuntuu silti tulevan. Viime kevään play offien ja tämän kauden CHL-pelien myötä myös Länsi Auto-areenallakin on opittu maistelemaan hurmosta. Blues on lyönyt tietyllä tavalla läpi espoolaisten sydämissä. Pelicaanien on pakko hakea vähintään yksi voitto Espoosta, mikäli jatkopaikasta halutaan edes haaveilla. Tämä saattaa jopa onnistua mutta on vaikea uskoa, että linturyhmä pystyisi pitämään kotipesänsäkin samaan aikaan puhtaana. Pelicansin ehdoton vahvuus piilee kokemuksessa. Penkin takana on Suomen kiekkohistorian menestynein valmentaja Hannu Aravirta. Kentälle on myös heittää valtava määrä kokemusta esimerkiksi Marko Jantusen muodossa. Myös maalivahtipeli näyttäisi toimivan, sillä Tommi Nikkilä pääsi mahtavaan vireeseen Ilves-sarjassa. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan Suomen chigacolaisille tule riittämään. Petri Matikainen nauttii jo kovaa arvostusta menestyvänä liigavalmentajana. Mikko "kolmen metrin" Koskinen on tukkinut maalin suun. Joukkuepeli ja pudotuspeleissä tarvittava extra-energisyys tulevat viemään Bluesin välieriin. Voitot espoolaisille selvin numeroin 4-1.
HPK-Kalpa: Siis mitä? Kalpa puolivälierissä? Tätä voisi ihmetellä moni kiekkojännäri joka olisi ollut muutaman vuoden koomassa teho-osastolla. Savossa puhaltaa kuitenkin huima kiekkohurmos. Seitsemän aikaan arki-aamuna Niiralan montun liepeillä nähtiin monen sadan metrin jonot, kun kuoppijjoolaaset jonottivat lippuja ensimmäiseen kvartaalifinaaliin. Tässä sarjassa tullaan näkemään todennäköisesti kaikkein eniten sitä kuuluisaa play off-hurmosta, josta aikaisemmissakin pareissa jo puhuttiin. Niiralan monttu tulee kiehumaan ja Rinkelinmäellä sama ilmiö on jokakeväinen. Kalpan vahvuus piilee Sami Kapasen ketjussa. Yhden ketjun joukkueet ovat kuitenkin yleensä olleet ensimmäisiä lomalle lähtijöitä play offeissa. Yksi ketju on helppo pelata pimentoon. Nouseeko savolaisten riveistä muita ratkaisijoita? HPK:n vahvuus puolestaan lepää maalin suulla. Teemu Lassila on tuskin se lenkki, joka tulee pettämään. Täytyy muistaa, että maalivahtien osuus pudotuspelisarjoissa korostuu. HPK:lla on tällä kaudella ollut yllättävän paljon vaikeuksia kotikaukalossa. Tämä on joukkueelle harvinaista ja pelottavaa. Kääntyykö kotietu hämäläisiä vastaan? Pystyykö Jukka Rautakorpi ohjeistamaan ritarit oikeilla ohjeilla kotikaukaloon? Erittäin tasainen ja tunteikas sarja on luvassa. Mielenkiintoista on myös nähdä Toni Mäkiahon paluu Rinkelinmäelle vierasjoukkueen paidassa. Sikakatsomo varmasti muistaa..Pudotuspelikokemuksen puuttuminen suuresta osasta Kalpan joukkuetta tulee ehkä kääntämään sarjan HPK:lle. Veikkaamme, että tässä sarjassa tullaan näkemään vähintään kolme vierasvoittoa. Välieriin matkaa kuitenkin seitsemännen pelin tiukan voiton turvin HPK otteluvoitoin 4-3.
Jokerit-Kärpät: Anteeksi, sehän olikin Riksman-Kärpät. Jokerien peli on ollut täydellistä kuraa läpi kauden. Harvoin, jos koskaan on yhden miehen osuus ollut näin merkittävä joukkueen runkosarjasijoituksesta puhuttaessa. Kärpät tulee pelaamaan Juuso Riksmania vastaan. Jokereiden joukkuepeli ei ole osoittanut minkäänlaisia edistymisen merkkejä. Narrien toivo tässä sarjassa on siis omien tolppien välissä ja onnistuneissa ylivoimatilanteissa. Riksmanin terveystilanne on myös valtava huolenaihe Ilmalan narrien puseron sisällä. Pudotuspelit ovat aina vähämaalisia mutta tässä sarjassa todennäköisesti vielä enemmän, kuin normaalisti. Kärpät tulee voittamaan tämän sarjan jos heiltä löytyy tarpeeksi röyhkeyttä siihen. On hakattava räkämaaleja, häirittävä ja hiillostettava Riksmania tarpeeksi. Tekeekö Kärpät tämän "sopivan" torkeästi? Tähän epäilyksen varjon langettaa penkin takana patsasteleva päävalmentaja Matti Alatalo. Alatalolla ei näistä sirkuksista ole paljoa kokemusta ja menestystä. Narrien toivo lepää siinä, että se onnistuu puskemaan näätäryhmän yllättävästi nurkkaan voittamalla esimerkiksi kaksi ensimmäistä peliä. Silloin Alatalolla saattaa mennä sormi suuhun ja pyörivän pallon pysäyttämiseen tarvittavia keinoja ei löydykään. Jokerien vierailut Raksilaan ovat kuitenkin olleet yleensä aika surullisia ja on vaikea nähdä, miksi tahti muuttuisi nyt. Oululaiset ovat puolestaan viihtyneet kannattajineen hyvin Ilmalan hevostalleilla. Kärpät tarvitsee kärjistetysti sanoen vain kahta asiaa tämän sarjan voittamiseen: röyhkeyttä ja hyvää alivoimapelaamista. Näitä löytyy lopulta riittävästi ja "pieni puolen Suomen joukkue" matkaa välieriin voitoin 4-1.
JYP-TPS: Jatkoonmenijästä ei ole epäselvyyttä. TPS:n ainoat oljenkorret ovat säälipleijareista saadun hurmoksen ylläpitäminen ja JYPin horjuttaminen heti kahdessa ensimmäisessä ottelussa. Jos JYP vie kaksi ensimmäistä kohtaamista, sarja tulee päättymään suoraan neljässä ottelussa. Sarjan toinen peli tulee olemaan siis kulminaatiopiste. Silloin turkulaisyleisön pitää täyttää Elysee-areena ja luoda sinne hurmos, mikäli he haluavat pitää omiensa pään veden pinnan yläpuolella. Ennakoimme tästä pelistä TPS:lle hurmoksellista jatkoaikavoittoa. Enempään kuitenkaan eväät eivät riitä. JYP jatkoon voitoin 4-1.
Blues-Pelicans: Myös lahtelaiset saivat uuden elämän, kiitos SM-liigan typerien säälipelien. Blues lähtee sarjaan tukevana ennakkosuosikkina. Espoolaistenkin peli on ollut ajoittain hakemista mutta tulosta tuntuu silti tulevan. Viime kevään play offien ja tämän kauden CHL-pelien myötä myös Länsi Auto-areenallakin on opittu maistelemaan hurmosta. Blues on lyönyt tietyllä tavalla läpi espoolaisten sydämissä. Pelicaanien on pakko hakea vähintään yksi voitto Espoosta, mikäli jatkopaikasta halutaan edes haaveilla. Tämä saattaa jopa onnistua mutta on vaikea uskoa, että linturyhmä pystyisi pitämään kotipesänsäkin samaan aikaan puhtaana. Pelicansin ehdoton vahvuus piilee kokemuksessa. Penkin takana on Suomen kiekkohistorian menestynein valmentaja Hannu Aravirta. Kentälle on myös heittää valtava määrä kokemusta esimerkiksi Marko Jantusen muodossa. Myös maalivahtipeli näyttäisi toimivan, sillä Tommi Nikkilä pääsi mahtavaan vireeseen Ilves-sarjassa. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan Suomen chigacolaisille tule riittämään. Petri Matikainen nauttii jo kovaa arvostusta menestyvänä liigavalmentajana. Mikko "kolmen metrin" Koskinen on tukkinut maalin suun. Joukkuepeli ja pudotuspeleissä tarvittava extra-energisyys tulevat viemään Bluesin välieriin. Voitot espoolaisille selvin numeroin 4-1.
HPK-Kalpa: Siis mitä? Kalpa puolivälierissä? Tätä voisi ihmetellä moni kiekkojännäri joka olisi ollut muutaman vuoden koomassa teho-osastolla. Savossa puhaltaa kuitenkin huima kiekkohurmos. Seitsemän aikaan arki-aamuna Niiralan montun liepeillä nähtiin monen sadan metrin jonot, kun kuoppijjoolaaset jonottivat lippuja ensimmäiseen kvartaalifinaaliin. Tässä sarjassa tullaan näkemään todennäköisesti kaikkein eniten sitä kuuluisaa play off-hurmosta, josta aikaisemmissakin pareissa jo puhuttiin. Niiralan monttu tulee kiehumaan ja Rinkelinmäellä sama ilmiö on jokakeväinen. Kalpan vahvuus piilee Sami Kapasen ketjussa. Yhden ketjun joukkueet ovat kuitenkin yleensä olleet ensimmäisiä lomalle lähtijöitä play offeissa. Yksi ketju on helppo pelata pimentoon. Nouseeko savolaisten riveistä muita ratkaisijoita? HPK:n vahvuus puolestaan lepää maalin suulla. Teemu Lassila on tuskin se lenkki, joka tulee pettämään. Täytyy muistaa, että maalivahtien osuus pudotuspelisarjoissa korostuu. HPK:lla on tällä kaudella ollut yllättävän paljon vaikeuksia kotikaukalossa. Tämä on joukkueelle harvinaista ja pelottavaa. Kääntyykö kotietu hämäläisiä vastaan? Pystyykö Jukka Rautakorpi ohjeistamaan ritarit oikeilla ohjeilla kotikaukaloon? Erittäin tasainen ja tunteikas sarja on luvassa. Mielenkiintoista on myös nähdä Toni Mäkiahon paluu Rinkelinmäelle vierasjoukkueen paidassa. Sikakatsomo varmasti muistaa..Pudotuspelikokemuksen puuttuminen suuresta osasta Kalpan joukkuetta tulee ehkä kääntämään sarjan HPK:lle. Veikkaamme, että tässä sarjassa tullaan näkemään vähintään kolme vierasvoittoa. Välieriin matkaa kuitenkin seitsemännen pelin tiukan voiton turvin HPK otteluvoitoin 4-3.
Jokerit-Kärpät: Anteeksi, sehän olikin Riksman-Kärpät. Jokerien peli on ollut täydellistä kuraa läpi kauden. Harvoin, jos koskaan on yhden miehen osuus ollut näin merkittävä joukkueen runkosarjasijoituksesta puhuttaessa. Kärpät tulee pelaamaan Juuso Riksmania vastaan. Jokereiden joukkuepeli ei ole osoittanut minkäänlaisia edistymisen merkkejä. Narrien toivo tässä sarjassa on siis omien tolppien välissä ja onnistuneissa ylivoimatilanteissa. Riksmanin terveystilanne on myös valtava huolenaihe Ilmalan narrien puseron sisällä. Pudotuspelit ovat aina vähämaalisia mutta tässä sarjassa todennäköisesti vielä enemmän, kuin normaalisti. Kärpät tulee voittamaan tämän sarjan jos heiltä löytyy tarpeeksi röyhkeyttä siihen. On hakattava räkämaaleja, häirittävä ja hiillostettava Riksmania tarpeeksi. Tekeekö Kärpät tämän "sopivan" torkeästi? Tähän epäilyksen varjon langettaa penkin takana patsasteleva päävalmentaja Matti Alatalo. Alatalolla ei näistä sirkuksista ole paljoa kokemusta ja menestystä. Narrien toivo lepää siinä, että se onnistuu puskemaan näätäryhmän yllättävästi nurkkaan voittamalla esimerkiksi kaksi ensimmäistä peliä. Silloin Alatalolla saattaa mennä sormi suuhun ja pyörivän pallon pysäyttämiseen tarvittavia keinoja ei löydykään. Jokerien vierailut Raksilaan ovat kuitenkin olleet yleensä aika surullisia ja on vaikea nähdä, miksi tahti muuttuisi nyt. Oululaiset ovat puolestaan viihtyneet kannattajineen hyvin Ilmalan hevostalleilla. Kärpät tarvitsee kärjistetysti sanoen vain kahta asiaa tämän sarjan voittamiseen: röyhkeyttä ja hyvää alivoimapelaamista. Näitä löytyy lopulta riittävästi ja "pieni puolen Suomen joukkue" matkaa välieriin voitoin 4-1.
keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
Säälistä jatkoon
Pitkä runkosarjan jälkeen kausi lähestyy jälleen todellista huipennusta. Nyt ratkaistaan kenen kantti kestää ja missä hallissa todelliset pelimiehet majailevat. Näistä lähtökohdista on herkullisista tehdä joitakin ennakkoveikkailuja ratkaisupeleihin.
Ennakkosuosikki: Suosikin viitta lepää vahvasti Jyväskylän Jypin harteilla. Runkosarjan voittaja on aina ennakkosuosikki, halusi sitä tai ei. Risto Dufvan ei kannata kuitenkan vielä tilata mestaruusviirejä painosta, sillä niskaan läähättää vahvasti Espoon nälkäinen Petri Matikainen, joka on taatusti valmis haastamaan Jypin. Jos kovuus penkin takana ratkaisisi, niin vaaka saattaisi hyvinkin kääntyä Länsiauton puolelle. Mittelö näiden joukkueiden välillä ratkaistaan ehkä kuitenkin todennäköisemmin maalin suulla. Siinä Jypillä on heittää kehiin kaksi huippuveskaria.
Musta hevonen: Kaikkiin suuriin urheilutapahtumiin kuuluu aina musta hevonen, joka saattaa tulla puskista ja korjata koko potin. Näissä riennoissa mustaksi hevoseksi on helppo veikata Kalpaa, mutta olisiko kuitenkin niin, että puskissa väijyy tuo Ilmalan iloinen narri. On syytä muistaa, että Jokerit taistelivat ainakin osan kaudesta jopa runkosarjan voitosta. Silloin olisi tosin jouduttu sm-liigan historiassa ensimmäistä tilanteeseen, jossa yksi mies voitti runkosarjan (Juuso Riksman). Tilastojen valossa Jokerit ovat pelanneet hyvin ylivoimaa eli näillä eväillä (maalivahtipeli + erikoistilannepelaaminen) saattaa joukkue päästä yllättävänkin pitkälle.
Statistit: Tässä vaiheessa pahimmat alisuorittajat ovat jo laulukuorossa ja periaatteessa kaikilla vielä mukanaolevilla joukkueilla on mahdollisuutensa, niin tasainen liiga tällä kaudella on ollut. Alpo tietysti taistelee siellä, minne häntä veikattiinkin eli karsinnat kutsuvat. On mahdollista, että Alpo upottaa heti ensimmäisellä ässäkaudellaan porilaiset Raumanmereen, josta noustaan vasta juhannuksena - jos silloinkaan. Muut kauden ehdottomat floppaajat ovat olleet Tappara, Kingit ja Lukko. Kausi lähestyy huipennustaan. Tervetuloa seuraamaan ratkaisupelit fläppitaululta!
t. Juha
Ennakkosuosikki: Suosikin viitta lepää vahvasti Jyväskylän Jypin harteilla. Runkosarjan voittaja on aina ennakkosuosikki, halusi sitä tai ei. Risto Dufvan ei kannata kuitenkan vielä tilata mestaruusviirejä painosta, sillä niskaan läähättää vahvasti Espoon nälkäinen Petri Matikainen, joka on taatusti valmis haastamaan Jypin. Jos kovuus penkin takana ratkaisisi, niin vaaka saattaisi hyvinkin kääntyä Länsiauton puolelle. Mittelö näiden joukkueiden välillä ratkaistaan ehkä kuitenkin todennäköisemmin maalin suulla. Siinä Jypillä on heittää kehiin kaksi huippuveskaria.
Musta hevonen: Kaikkiin suuriin urheilutapahtumiin kuuluu aina musta hevonen, joka saattaa tulla puskista ja korjata koko potin. Näissä riennoissa mustaksi hevoseksi on helppo veikata Kalpaa, mutta olisiko kuitenkin niin, että puskissa väijyy tuo Ilmalan iloinen narri. On syytä muistaa, että Jokerit taistelivat ainakin osan kaudesta jopa runkosarjan voitosta. Silloin olisi tosin jouduttu sm-liigan historiassa ensimmäistä tilanteeseen, jossa yksi mies voitti runkosarjan (Juuso Riksman). Tilastojen valossa Jokerit ovat pelanneet hyvin ylivoimaa eli näillä eväillä (maalivahtipeli + erikoistilannepelaaminen) saattaa joukkue päästä yllättävänkin pitkälle.
Statistit: Tässä vaiheessa pahimmat alisuorittajat ovat jo laulukuorossa ja periaatteessa kaikilla vielä mukanaolevilla joukkueilla on mahdollisuutensa, niin tasainen liiga tällä kaudella on ollut. Alpo tietysti taistelee siellä, minne häntä veikattiinkin eli karsinnat kutsuvat. On mahdollista, että Alpo upottaa heti ensimmäisellä ässäkaudellaan porilaiset Raumanmereen, josta noustaan vasta juhannuksena - jos silloinkaan. Muut kauden ehdottomat floppaajat ovat olleet Tappara, Kingit ja Lukko. Kausi lähestyy huipennustaan. Tervetuloa seuraamaan ratkaisupelit fläppitaululta!
t. Juha
tiistai 10. maaliskuuta 2009
Säälittävät säälipleijarit
Sm-liigassa on alkanut kiekkokauden paras aika, play offit. On aika ratkoa mestari, muut mitalistit ja mahdollinen putoaja ja nousija. Olisiko kevääseen luotavissa kuitenkin vielähitunen lisää jämäkkyyttä erilaisella sarjaohjelmalla?
Aloitetaan hyvistä asioista. Viime kaudelle tehtiin muutos, että kaikki pudotuspelisarjat puolivälieristä eteenpäin pelataan paras seitsemästä systeemillä. Tämä oli hieno ja kauan odotettu uudistus. Draaman kaari kasvaa täyteen mittaansa, kun jatkopaikkaan vaaditaan neljä voittoa. Parhaat menevät aina jatkoon ja yksittäisten sattumien osuus pyyhitään olemattoman pieneksi. Toinen positiivinen asia on tälle kaudelle palautettu liigan avaaminen. Suomeen ei soveltunut Amerikkalainen malli suljetusta sarjasta. Putoamispeikko ja toisaalta unelma liigakartalle noususta on nyt taas todellisuutta. Liigakarsinnoissa on läpi historian ollut mukana suuria tunteita ja paljon yleisöä. On loistavaa, että tämä jännitysnäytelmä on palautettu jälleen kuvaan mukaan!
Sitten niihin asioihin, joita korjaamalla sarjasysteemistä tehtäisiin lähes täydellinen. Nykyään liigassa on mukana 14 joukkuetta. Tämä on liikaa. Laadukkaan pelaajamateriaalin ja sitä kautta laadukkaiden pelien turvaamiseksi joukkuemäärä pitäisi supistaa kahteentoista - EU-pelaajien vapaan peluuttamisen sallimisesta huolimatta. Tästä ei kuitenkaan nyt tällä erää sen enempää. Seuraava ehdottomasti korjattava asia olisi säälipleijareiden poistaminen. SM-liiga yritti kehittää tälle osiolle kiehtovamman nimen "villi kortti-kierros". Kiekkokansan suussa nimitys säälipleijarit elää kuitenkin vahvasti. Jo tässä nimessä on hyvin negatiivinen kaiku ja se kertoo hyvin keinotekoisesti luodusta mahdollisuudesta. Säälipleijarit tehtiin aikana, jolloin liiga oli vielä suljettu. Oli pakko keksiä jokin keino, miten yrittää estää häntäpään joukkueiden pelaajien
myyntirumba tammikuussa. Pudotuspelijoukkueiden määrää kasvatettiin hyvin keinotekoisesti kahdella. Lähes kaikki piti jotenkin saada pleijareihin, että kukaan ei myisi tähtiään. Tämäkään ei toiminut riittävän hyvin, vaan kelkasta pudonneet tyhjensivät edelleen pajatsonsa. Oikeudenmukaisempi päätös olisi palata vanhaan systeemiin, jossa kahdeksan parasta pääsevät puolivälieriin. Keinotekoiset säälipleijarit ehdottomasti pois. Myöskään yleisö ei ole missään vaiheessa ottanut "säälejä" omakseen yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Poikkeus nähtiin viime viikolla Turussa, jossa TPS palautti kaupunkiin tuulahduksen vanhoista hyvistä ajoista yllättämällä IFK:n. Kuitenkin lähes kaikkien säälipleijariotteluiden yleisömäärät vuosien varrella ovat olleet joukkueidensä pienimpiä kauden aikana. Runkosarja on pitkä ja kivinen. Yleisöä kosiskellaan halleihin maksamaan kalliita lippuja otteluista, joiden merkitystä kuitenkin vesitetään hölmöllä säälijärjestelmällä. Runkosarjan arvoa nostettaisiin palaamalla kahdeksan suoran play off-joukkueen järjestelmään.
Miten sitten sarjan häntäpään kanssa tulisi toimia? 14:sta joukkueen sarjassa sijoille 9 ja 10 sijoittuvien pitäisi päästä lomille runkosarjan päätyttyä. Nämä joukkueet ovat olleet kaikkein lähimpänä play off-paikkaa mutta joutuneet pettymään, ehkä viimeisellä kierroksella. On vääryys laittaa tällaiset joukkueet karsimaan liigapaikastaan ehkä jo parin päivän kuluttua suuresta pettymyksestä. Fläppitaulun toimitus ei näe oikeudenmukaisena, että esimerkiksi Lukko on joutunut suuriin ongelmiin play outeissa. Tämä johtuu edellä mainitusta syystä. Saipa on saanut valmistautua näihin peleihin jo pitkän aikaa. Ehdottamamme systeemin sijoille 9 ja 10 päätyvät joukkueet eivät taatusti myöskään myisi pelaajiaan tammikuussa. Hyvin todennäköisesti play off-haaveet olisivat silloin vielä realistisesti elossa. Toisaalta pelko romahduksesta ja joutumisesta play outteihinkin estäisi myyntihalut. Sijat 9 ja 10 siis lomille lomps. Sijat 11-14 sen sijaan voisivat pelata play outit nykyisen systeemin mukaan.
Joku voi sanoa, että Lukkohan oli sarjassa nimenomaan 11:sta ja olisi joutunut play outeihin myös ehdottamassamme systeemissä. Tämä on totta. Lukko on karsintasarjassa vain omaa huonouttaan. Niin myös kaikki muut, ketkä siellä ovat. Silti SM-liigan pudotuspelien arvoa nostaisi jos puolivälierissä pelaisi ne joukkueet, jotka ansaitsevat siellä olonsa pitkän runkosarjan perusteella. Ja vielä yksi kauan odotettu, kaivattu ja puhuttu uudistus, joka myöskin nostaisi runkosarjan arvoa: poistakaa se pronssiottelu nyt jo vihdoin ja viimein ja antakaa pronssit sille välierien häviäjälle, joka on sijoittunut paremmin runkosarjassa. Keväällä pelataan kannusta!
Aloitetaan hyvistä asioista. Viime kaudelle tehtiin muutos, että kaikki pudotuspelisarjat puolivälieristä eteenpäin pelataan paras seitsemästä systeemillä. Tämä oli hieno ja kauan odotettu uudistus. Draaman kaari kasvaa täyteen mittaansa, kun jatkopaikkaan vaaditaan neljä voittoa. Parhaat menevät aina jatkoon ja yksittäisten sattumien osuus pyyhitään olemattoman pieneksi. Toinen positiivinen asia on tälle kaudelle palautettu liigan avaaminen. Suomeen ei soveltunut Amerikkalainen malli suljetusta sarjasta. Putoamispeikko ja toisaalta unelma liigakartalle noususta on nyt taas todellisuutta. Liigakarsinnoissa on läpi historian ollut mukana suuria tunteita ja paljon yleisöä. On loistavaa, että tämä jännitysnäytelmä on palautettu jälleen kuvaan mukaan!
Sitten niihin asioihin, joita korjaamalla sarjasysteemistä tehtäisiin lähes täydellinen. Nykyään liigassa on mukana 14 joukkuetta. Tämä on liikaa. Laadukkaan pelaajamateriaalin ja sitä kautta laadukkaiden pelien turvaamiseksi joukkuemäärä pitäisi supistaa kahteentoista - EU-pelaajien vapaan peluuttamisen sallimisesta huolimatta. Tästä ei kuitenkaan nyt tällä erää sen enempää. Seuraava ehdottomasti korjattava asia olisi säälipleijareiden poistaminen. SM-liiga yritti kehittää tälle osiolle kiehtovamman nimen "villi kortti-kierros". Kiekkokansan suussa nimitys säälipleijarit elää kuitenkin vahvasti. Jo tässä nimessä on hyvin negatiivinen kaiku ja se kertoo hyvin keinotekoisesti luodusta mahdollisuudesta. Säälipleijarit tehtiin aikana, jolloin liiga oli vielä suljettu. Oli pakko keksiä jokin keino, miten yrittää estää häntäpään joukkueiden pelaajien
myyntirumba tammikuussa. Pudotuspelijoukkueiden määrää kasvatettiin hyvin keinotekoisesti kahdella. Lähes kaikki piti jotenkin saada pleijareihin, että kukaan ei myisi tähtiään. Tämäkään ei toiminut riittävän hyvin, vaan kelkasta pudonneet tyhjensivät edelleen pajatsonsa. Oikeudenmukaisempi päätös olisi palata vanhaan systeemiin, jossa kahdeksan parasta pääsevät puolivälieriin. Keinotekoiset säälipleijarit ehdottomasti pois. Myöskään yleisö ei ole missään vaiheessa ottanut "säälejä" omakseen yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Poikkeus nähtiin viime viikolla Turussa, jossa TPS palautti kaupunkiin tuulahduksen vanhoista hyvistä ajoista yllättämällä IFK:n. Kuitenkin lähes kaikkien säälipleijariotteluiden yleisömäärät vuosien varrella ovat olleet joukkueidensä pienimpiä kauden aikana. Runkosarja on pitkä ja kivinen. Yleisöä kosiskellaan halleihin maksamaan kalliita lippuja otteluista, joiden merkitystä kuitenkin vesitetään hölmöllä säälijärjestelmällä. Runkosarjan arvoa nostettaisiin palaamalla kahdeksan suoran play off-joukkueen järjestelmään.
Miten sitten sarjan häntäpään kanssa tulisi toimia? 14:sta joukkueen sarjassa sijoille 9 ja 10 sijoittuvien pitäisi päästä lomille runkosarjan päätyttyä. Nämä joukkueet ovat olleet kaikkein lähimpänä play off-paikkaa mutta joutuneet pettymään, ehkä viimeisellä kierroksella. On vääryys laittaa tällaiset joukkueet karsimaan liigapaikastaan ehkä jo parin päivän kuluttua suuresta pettymyksestä. Fläppitaulun toimitus ei näe oikeudenmukaisena, että esimerkiksi Lukko on joutunut suuriin ongelmiin play outeissa. Tämä johtuu edellä mainitusta syystä. Saipa on saanut valmistautua näihin peleihin jo pitkän aikaa. Ehdottamamme systeemin sijoille 9 ja 10 päätyvät joukkueet eivät taatusti myöskään myisi pelaajiaan tammikuussa. Hyvin todennäköisesti play off-haaveet olisivat silloin vielä realistisesti elossa. Toisaalta pelko romahduksesta ja joutumisesta play outteihinkin estäisi myyntihalut. Sijat 9 ja 10 siis lomille lomps. Sijat 11-14 sen sijaan voisivat pelata play outit nykyisen systeemin mukaan.
Joku voi sanoa, että Lukkohan oli sarjassa nimenomaan 11:sta ja olisi joutunut play outeihin myös ehdottamassamme systeemissä. Tämä on totta. Lukko on karsintasarjassa vain omaa huonouttaan. Niin myös kaikki muut, ketkä siellä ovat. Silti SM-liigan pudotuspelien arvoa nostaisi jos puolivälierissä pelaisi ne joukkueet, jotka ansaitsevat siellä olonsa pitkän runkosarjan perusteella. Ja vielä yksi kauan odotettu, kaivattu ja puhuttu uudistus, joka myöskin nostaisi runkosarjan arvoa: poistakaa se pronssiottelu nyt jo vihdoin ja viimein ja antakaa pronssit sille välierien häviäjälle, joka on sijoittunut paremmin runkosarjassa. Keväällä pelataan kannusta!
Matsiraportti: HIFK-TPS 1-3
Play offit alkoivat niin sanotulla villi kortti-kierroksella. Kiekkokansan huulilla näitä pelejä kutsutaan kuitenkin säälipleijareiksi. Säälipleijarit ovat raakaa puuhaa. Jatkoon pääsyyn vaaditaan vain kaksi voittoa. Panokset ovat siis huimat heti ensimmäisestä vaihdosta alkaen ja virheisiin ei ole varaa.
1. erä: IFK tuli otteluun hyvällä liikkeellä ja vei peliä täysin ensimmäiset 10 minuuttia. Jo ajassa 4.14 rynnistys tuotti tulosta, kun Teemu Ramstedt lapioi kiekon TPS-verkkoon. Ensimmäisen kympin aikana IFK olisi hyvin voinut tehdä 2-3 maalia lisää. Hyvistä tilanteista paras tipahti Lennart Petrellille, joka läpiajonsa päätteeksi onnistui jo huijaamaan TPS:n maalivahdin Alexander Salakin kuutamolle, mutta ei saanut iskettyä kiekkoa lähes tyhjään turkulaishäkkiin. Kingien olisi pitänyt pystyä suolaamaan vieraansa tässä rynnistyksessä. Erän käännyttyä toiselle puolikkaalle, puntit alkoivat tasoittua ja kotijoukkueen peli puuroutua. Ajassa 11.02 punapaidat auttoivat vieraansa takaisin peliin tarjoilemalla 1-1 tasoituksen. Jerry Ahtola suotti omalla alueella kiekon suoraan Tommi Hannuksen lapaan, joka käytti paikan hyväkseen maalivahti Jani Niemisen suosiollisella avustuksella. Ekalle erätauolle lähdettiin tasatilanteessa.
2. erä: IFK:n peli puuroutui täysin ja hyvä alkurynnistys oli enää muisto vain. Järkyttävä pitkien kiekkojen määrä kuvasti sitä, kuinka maila alkoi puristua petojen käsissä. On käsittämätöntä, miten IFK pystyi hukkaamaan vireensä täysin kauden tärkeimmässä ottelussa. Vierasjoukkuekaan ei esittänyt ihmeellisyyksiä, vaan pyrki pitämään pelin tasoissa ja odotti omaa iskun paikkaansa. Sekava toinen erä päättyi maalittomana.
3. erä: IFK:n sekoilu jatkui. Pitkät kiekot seurasivat toistaan. Ryhtiliike loisti poissaolollaan. Tästä seurasi turhautiminen, joka näkyi paitsi pitkien kiekkojen, myös jäähyjen muodossa. Punapaidat vaikeuttivat omaa tekemistään jo toisessa erässä lukuisilla jäähyillä. Kolmannessa erässä IFK:lle vihellettiin vain yksi kakkonen mutta sekin tuli jo 4 minuutin jälkeen, joten rytmistä oli edelleenkin vaikeaa saada kiinni. Mitä pidemmälle peli eteni, sitä enemmän alkoi näyttämään siltä, että TPS tulee viemään voiton. Hunajatassut odottivat koko ajan sitä yhtä paikkaa, josta isku tulisi. Tämä paikka tuli ajassa 52.19. Tuomas Suominen teki hienon nousun maalille mutta veto meni ohi. Tyypillinen pudotuspelimaali näki kuitenkin päivänvalon, kun Suominen seurasi päädystä kimmonneen kiekon matkaa. Maalin takaa Suominen heitti kiekon uudestaan luukulle, joka osui maassa maanneeseen "Hattu" Niemiseen kimmoten hänestä maaliin. Tämän jälkeen vieraiden kilpikonnapuolustus piti loppuun asti. IFK ei pystynyt enää rakentamaan edes sitä tuhannen taalan paikkaa, josta viedä peli jatkoerään. Viimeinen niitti tuli tyhjiin 8 sekuntia ennen summerin soittoa. Vieraiden juhlat sai sinetöidä kolmannen erän sankari Tuomas Suominen. TPS:n toinen suuri sankari oli maalivahti Alexander Salak, joka pelasi loistavan ottelun.
IFK:lla oli käsissään voiton avaimet mutta se hukkasi ne täysin. Jälleen kerran joukkueesta pullahti esille merkkejä ylimielisyydestä. Tämä ihmetyttää, koska siihen ei pitäisi olla varsinkaan tämän kauden esitysten perusteella minkäänlaista syytä. No, elämän voi tehdä vaikeaksi jos niin haluaa. Kiinnostaisikohan kingejä voittamnen Turussa vai houkutteleeko pitkä kesäloma?
1. erä: IFK tuli otteluun hyvällä liikkeellä ja vei peliä täysin ensimmäiset 10 minuuttia. Jo ajassa 4.14 rynnistys tuotti tulosta, kun Teemu Ramstedt lapioi kiekon TPS-verkkoon. Ensimmäisen kympin aikana IFK olisi hyvin voinut tehdä 2-3 maalia lisää. Hyvistä tilanteista paras tipahti Lennart Petrellille, joka läpiajonsa päätteeksi onnistui jo huijaamaan TPS:n maalivahdin Alexander Salakin kuutamolle, mutta ei saanut iskettyä kiekkoa lähes tyhjään turkulaishäkkiin. Kingien olisi pitänyt pystyä suolaamaan vieraansa tässä rynnistyksessä. Erän käännyttyä toiselle puolikkaalle, puntit alkoivat tasoittua ja kotijoukkueen peli puuroutua. Ajassa 11.02 punapaidat auttoivat vieraansa takaisin peliin tarjoilemalla 1-1 tasoituksen. Jerry Ahtola suotti omalla alueella kiekon suoraan Tommi Hannuksen lapaan, joka käytti paikan hyväkseen maalivahti Jani Niemisen suosiollisella avustuksella. Ekalle erätauolle lähdettiin tasatilanteessa.
2. erä: IFK:n peli puuroutui täysin ja hyvä alkurynnistys oli enää muisto vain. Järkyttävä pitkien kiekkojen määrä kuvasti sitä, kuinka maila alkoi puristua petojen käsissä. On käsittämätöntä, miten IFK pystyi hukkaamaan vireensä täysin kauden tärkeimmässä ottelussa. Vierasjoukkuekaan ei esittänyt ihmeellisyyksiä, vaan pyrki pitämään pelin tasoissa ja odotti omaa iskun paikkaansa. Sekava toinen erä päättyi maalittomana.
3. erä: IFK:n sekoilu jatkui. Pitkät kiekot seurasivat toistaan. Ryhtiliike loisti poissaolollaan. Tästä seurasi turhautiminen, joka näkyi paitsi pitkien kiekkojen, myös jäähyjen muodossa. Punapaidat vaikeuttivat omaa tekemistään jo toisessa erässä lukuisilla jäähyillä. Kolmannessa erässä IFK:lle vihellettiin vain yksi kakkonen mutta sekin tuli jo 4 minuutin jälkeen, joten rytmistä oli edelleenkin vaikeaa saada kiinni. Mitä pidemmälle peli eteni, sitä enemmän alkoi näyttämään siltä, että TPS tulee viemään voiton. Hunajatassut odottivat koko ajan sitä yhtä paikkaa, josta isku tulisi. Tämä paikka tuli ajassa 52.19. Tuomas Suominen teki hienon nousun maalille mutta veto meni ohi. Tyypillinen pudotuspelimaali näki kuitenkin päivänvalon, kun Suominen seurasi päädystä kimmonneen kiekon matkaa. Maalin takaa Suominen heitti kiekon uudestaan luukulle, joka osui maassa maanneeseen "Hattu" Niemiseen kimmoten hänestä maaliin. Tämän jälkeen vieraiden kilpikonnapuolustus piti loppuun asti. IFK ei pystynyt enää rakentamaan edes sitä tuhannen taalan paikkaa, josta viedä peli jatkoerään. Viimeinen niitti tuli tyhjiin 8 sekuntia ennen summerin soittoa. Vieraiden juhlat sai sinetöidä kolmannen erän sankari Tuomas Suominen. TPS:n toinen suuri sankari oli maalivahti Alexander Salak, joka pelasi loistavan ottelun.
IFK:lla oli käsissään voiton avaimet mutta se hukkasi ne täysin. Jälleen kerran joukkueesta pullahti esille merkkejä ylimielisyydestä. Tämä ihmetyttää, koska siihen ei pitäisi olla varsinkaan tämän kauden esitysten perusteella minkäänlaista syytä. No, elämän voi tehdä vaikeaksi jos niin haluaa. Kiinnostaisikohan kingejä voittamnen Turussa vai houkutteleeko pitkä kesäloma?
torstai 5. maaliskuuta 2009
Matsiraportti HIFK-TPS 4-6
Asetelmat runkosarjan päätöskierroksen kamppailuun olivat selvät. Kotijoukkueen tavoite iltaan lähdettäessä oli välttyä loukkaantumisilta ja pelata kapteeni Hirsolle pistepörssin voitto. Runkosarjan seitsemäs sija oli varmistunut jo aikaisemmin. Vierailijat Turusta sen sijaan pelasivat päävalmentaja Kai Suikkasen sanojen mukaan "elämästä ja kuolemasta". Vain voitto antaisi TPS:lle mahdollisuuden nousta mukaan säälipleijareihin.
Alusta asti näkyi, että vierailla oli pelissä paljon suurempi panos. Jännittyneisyys huokui turkulaisten otteista pelin alusta alkaen. IFK teki ottelun avausmaalin ja mikä tärkeintä, tekijänä oli Kim Hirschovits. Hank Pikkaraisen hieno nousu ja rystysyöttö maalille antoivat pohjat illan avausosumaan. Kiekko meni Hirson luistimen kautta sisään mutta maali oli selvä, koska potkuliikettä ei videotarkastuksessakaan havaittu. Erän puolivälissä kotijoukkueelle tarjottiin mahdollisuutta selvään karkumatkaan TPS:n otettua kaksi jäähyä samalla minuutilla. Punapaitojen 5-3 yv-pyöritys oli kuitenkin niin tehotonta kiekon siirtelyä, että tulosta ei tullut. Ajassa 13.55 Ville Vahalahti toi TPS:n tasoihin onnekkaalla yv-maalilla. Syötöksi tarkoitettu kiekko meni IFK:n Mikko Turusesta omiin. Ekalle erätauolle tasatilanteessa.
Toiseen erään IFK vaihtoi maalille Jani Niemisen tilalle Aleksis Ahlqvistin. Katsomossa huolta aiheutti se, että "Hattu" Nieminen ei ilmestynyt enää edes vaihtopenkille. Päävalmentaja Kari Jalonen sanoi ottelun jälkeen tähän syyksi oksennustaudin. Samassa taudissa ovat kuulemma myös muun muassa Ilkka Heikkinen ja Toni Söderholm. Ylen haastattelussa KJ kuitenkin vihjasi, että "saamme lisää voimaa tohon joukkueeseen lauantaiksi". IFK:n tärkeimmät pakit ovat ilmeisesti siis pelikuntoisia säälipleijareiden alkaessa. Toivottavasti myös "Hattu" tervehtyy. Toisen erän puolivälin jälkeen IFK-junnu Rony Ahonen pamautti uransa ensimmäisen SM-liigamaalin siniviivalta. TPS kuittasi kuitenkin jälleen nopeassa tahdissa: alle minuutti kotijoukkueen maalilaulusta ja Mikko Eloranta nosti maalin edestä vierailijat jälleen tasoihin ja roikkumaan säälipleijareiden ovenkahvassa. Erä oli IFK:n puolelta melko mitään sanomatonta pelailua. TPS puolestaan pyrki tarkkaan viisikkopelaamiseen, eikä ottanut vielä tässä vaiheessa turhia riskejä. Toisellekin erätauolle mentiin tasatilanteessa.
Viimeinen erä tarjosi Nordikselle pakkautuneelle yli 6200:lle katsojalle draamaa oikein urakalla. Jo ennen kuin kiekko tippui jäähän, kotiyleisö sai aihetta juhlaan, kun IFK:n toiseen maaliin merkattiin erätauolla syöttöpiste Hirsolle. Näin kapteeni tarrasi kiinni pistepörssin voittoon. Erätauolla tehty lisäys sai aikaan hilpeitä ilmeitä lehtereillä.. Itse erässä tehtiin peräti kuusi maalia. Kotijoukkue siirtyi jo kolmannen kerran johtoon erän alussa Teemu Ramstedtin päätettyä läpiajonsa sireeneiden ulvontaan. TPS oli kuitenkin päättänyt tulla hakemaan säälipleijaripaikan Aurajoen rannoille. Vain 33 sekuntia myöhemmin verkko heilui jälleen toisessa päässä. Turkulaiset olivat nyt saaneet hunajapurkkinsa auki ja jatkoivat lapioimista. Vain 24 sekuntia tasoituksesta Max Kolu nousi sen hetken suurimmaksi turkulaiseksi vietyään vieraat matsissa ensimmäistä kertaa johtoon. Kolun maaliin hienon syötön takatolpalle antoi Tuomas Suominen. Myös IFK hoiti oman tavoitteensa kuntoon: Ajassa 45.00 Max Wärn lämäsi pelin tasoihin Hirson syötöstä. Nyt Hirson illan tehot jo 1+2. Hallissa mietittiin, että jokohan nyt Jypin Immonen putosi kelkasta. Turkulaisten missio oli kuitenkin vielä pahasti kesken. Kahden jäähyn tappamisen jälkeen TPS:lle avautui useita paikkoja iskeä kiinni pleijareihin. Välillä tarkisteltiin myös videoita, mutta maalia ei vain syntynyt. Ajassa 57.01 Tepsille annettiin vielä suurempi kauha hunajan lapioimiseen: IFK:n Joni Haverinen otti jäähyn kampituksesta. Tämän paikan vieraat käyttivät hyväkseen, kun peliä oli jäljellä enää 1.28. Turkulaisten sankariksi nousi lopulta Aki Uusikartano. Peli oli nyt 4-5. Viimeinen niitti tuli vielä tyhjiin ja pisteet Turkuun maalein 4-6.
Pelin jälkeen TPS:n valmentaja Kai Suikkanen julisti olevansa "maailman onnellisin mies". IFK:n KJ oli puolestaan rauhallinen ja kaikesta näkyi, että sekä hänen, että joukkueen ajatukset olivat jo tiiviisti lauantaissa. Silloin alkaa kevään huipennus, play offit. Ja vastustaja on tuttu, TPS. Toisessa säälipleijarissa kohtaavat Ilves ja Pelicans. Puolivälieräpareista on selvillä HPK-Kalpa ja Jokerit-Kärpät. Play outien ensimmäisellä kierrokella puolestaan kohtaavat Lukko ja Saipa, sekä Tappara ja Ässät. Huikea kevät on luvassa!
Alusta asti näkyi, että vierailla oli pelissä paljon suurempi panos. Jännittyneisyys huokui turkulaisten otteista pelin alusta alkaen. IFK teki ottelun avausmaalin ja mikä tärkeintä, tekijänä oli Kim Hirschovits. Hank Pikkaraisen hieno nousu ja rystysyöttö maalille antoivat pohjat illan avausosumaan. Kiekko meni Hirson luistimen kautta sisään mutta maali oli selvä, koska potkuliikettä ei videotarkastuksessakaan havaittu. Erän puolivälissä kotijoukkueelle tarjottiin mahdollisuutta selvään karkumatkaan TPS:n otettua kaksi jäähyä samalla minuutilla. Punapaitojen 5-3 yv-pyöritys oli kuitenkin niin tehotonta kiekon siirtelyä, että tulosta ei tullut. Ajassa 13.55 Ville Vahalahti toi TPS:n tasoihin onnekkaalla yv-maalilla. Syötöksi tarkoitettu kiekko meni IFK:n Mikko Turusesta omiin. Ekalle erätauolle tasatilanteessa.
Toiseen erään IFK vaihtoi maalille Jani Niemisen tilalle Aleksis Ahlqvistin. Katsomossa huolta aiheutti se, että "Hattu" Nieminen ei ilmestynyt enää edes vaihtopenkille. Päävalmentaja Kari Jalonen sanoi ottelun jälkeen tähän syyksi oksennustaudin. Samassa taudissa ovat kuulemma myös muun muassa Ilkka Heikkinen ja Toni Söderholm. Ylen haastattelussa KJ kuitenkin vihjasi, että "saamme lisää voimaa tohon joukkueeseen lauantaiksi". IFK:n tärkeimmät pakit ovat ilmeisesti siis pelikuntoisia säälipleijareiden alkaessa. Toivottavasti myös "Hattu" tervehtyy. Toisen erän puolivälin jälkeen IFK-junnu Rony Ahonen pamautti uransa ensimmäisen SM-liigamaalin siniviivalta. TPS kuittasi kuitenkin jälleen nopeassa tahdissa: alle minuutti kotijoukkueen maalilaulusta ja Mikko Eloranta nosti maalin edestä vierailijat jälleen tasoihin ja roikkumaan säälipleijareiden ovenkahvassa. Erä oli IFK:n puolelta melko mitään sanomatonta pelailua. TPS puolestaan pyrki tarkkaan viisikkopelaamiseen, eikä ottanut vielä tässä vaiheessa turhia riskejä. Toisellekin erätauolle mentiin tasatilanteessa.
Viimeinen erä tarjosi Nordikselle pakkautuneelle yli 6200:lle katsojalle draamaa oikein urakalla. Jo ennen kuin kiekko tippui jäähän, kotiyleisö sai aihetta juhlaan, kun IFK:n toiseen maaliin merkattiin erätauolla syöttöpiste Hirsolle. Näin kapteeni tarrasi kiinni pistepörssin voittoon. Erätauolla tehty lisäys sai aikaan hilpeitä ilmeitä lehtereillä.. Itse erässä tehtiin peräti kuusi maalia. Kotijoukkue siirtyi jo kolmannen kerran johtoon erän alussa Teemu Ramstedtin päätettyä läpiajonsa sireeneiden ulvontaan. TPS oli kuitenkin päättänyt tulla hakemaan säälipleijaripaikan Aurajoen rannoille. Vain 33 sekuntia myöhemmin verkko heilui jälleen toisessa päässä. Turkulaiset olivat nyt saaneet hunajapurkkinsa auki ja jatkoivat lapioimista. Vain 24 sekuntia tasoituksesta Max Kolu nousi sen hetken suurimmaksi turkulaiseksi vietyään vieraat matsissa ensimmäistä kertaa johtoon. Kolun maaliin hienon syötön takatolpalle antoi Tuomas Suominen. Myös IFK hoiti oman tavoitteensa kuntoon: Ajassa 45.00 Max Wärn lämäsi pelin tasoihin Hirson syötöstä. Nyt Hirson illan tehot jo 1+2. Hallissa mietittiin, että jokohan nyt Jypin Immonen putosi kelkasta. Turkulaisten missio oli kuitenkin vielä pahasti kesken. Kahden jäähyn tappamisen jälkeen TPS:lle avautui useita paikkoja iskeä kiinni pleijareihin. Välillä tarkisteltiin myös videoita, mutta maalia ei vain syntynyt. Ajassa 57.01 Tepsille annettiin vielä suurempi kauha hunajan lapioimiseen: IFK:n Joni Haverinen otti jäähyn kampituksesta. Tämän paikan vieraat käyttivät hyväkseen, kun peliä oli jäljellä enää 1.28. Turkulaisten sankariksi nousi lopulta Aki Uusikartano. Peli oli nyt 4-5. Viimeinen niitti tuli vielä tyhjiin ja pisteet Turkuun maalein 4-6.
Pelin jälkeen TPS:n valmentaja Kai Suikkanen julisti olevansa "maailman onnellisin mies". IFK:n KJ oli puolestaan rauhallinen ja kaikesta näkyi, että sekä hänen, että joukkueen ajatukset olivat jo tiiviisti lauantaissa. Silloin alkaa kevään huipennus, play offit. Ja vastustaja on tuttu, TPS. Toisessa säälipleijarissa kohtaavat Ilves ja Pelicans. Puolivälieräpareista on selvillä HPK-Kalpa ja Jokerit-Kärpät. Play outien ensimmäisellä kierrokella puolestaan kohtaavat Lukko ja Saipa, sekä Tappara ja Ässät. Huikea kevät on luvassa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
