Vain viiden laukauksen tähden

Vanhoissa lännenelokuvissa revolverissa oli tilaa kuudelle luodille. Sheriffille riitti viisi laukausta hyvin roistojen nitistämiseen jos ampuja tiesi, mitä teki. Ikävä kyllä jääkiekko-ottelua ei voi voittaa viidellä eikä edes kuudella laukauksella. Tätä Ifki kuitenkin yritti Kalpaa vastaan tiistai-illan mittelössä 28.10. Peli ei kulkenut viikonlopun vieraspelissä Ilvestä vastaan yhtään eikä tahti totisesti muuttunut parissä yössä vaan Kalpa käveli kingien yli kalakukko kainalossa. Illan isäntien surkeaa suoritusta kuvaa laukaisutilastot. Kahdessa ensimmäisessä erässä kingit saivat aikaan vain 5 laukausta Kalpan maalia kohti! Illan sheriffi ei totisesti ollut valmentaja Jalonen vaan Sami Kapanen, joka upotti isännät tarkka-ampujan otteilla. Illan saldo Samille oli kaksi komeaa maalia. Onnea!

Matsiraportti Ilves-HIFK 5-1

Lauantaina 25.10.2008 Red Tiger#12 suuntasi auton keulan toiveikkaana kohti Hämettä ja Hakametsän legendaarista jäähallia. Illalla iskisivät yhteen kaksi perinteitä huokuvaa lätkäseuraa, Ilves ja HIFK. Red Tiger#12 kaappasi tutun punaisen fanipaidan mukaan ja lähti reissuun oletuksena kolmen pisteen arvoinen paluumatka Stadiin.

Reissu oli lopulta hirvittävä pettymys ja nöyryytys. Kotijoukkue murisi vihaisena haluten päättää tappioputkensa IFK:n juostessa tupsukorvien perässä koko 60 minuuttisen. Pelin ensimmäinen vaihto näytti vielä hyvältä, IFK painoi pelin Ilveksen päätyyn mutta siihen se sitten jäikin. Koko loppupelin ajan Ilves oli yksinkertaisesti kaikessa, siis KAIKESSA, IFK:ta parempi. Ilves kaatoi IFK:n tämän omilla aseilla, fyysisyydellä ja kovalla liikkeellä. Tupsukorvat taklasivat, liikkuivat, röyhivät ja panivat kiekkoa liikkeelle siten, että IFK:n pakit vain joutuivat roiskimaan kiekkoa keskialueelle peläten seuraavaa pommia. Vielä ensimmäisen erän jälkeen Red Tiger#12 jaksoi uskoa pelin kääntyvän. Ilves kuitenkin jatkoi kaikkea yllämainittua koko pelin ajan. Jatkuvasti näytti siltä, kuin Ilveksellä olisi ollut yksi pelaaja enemmän kentällä. Kun vielä IFK:n maalivahtipelikin oli jälleen kerran täyttä kuraa, jäi 3 pistettä täysin ansaitusti hakametsään tupsukorvien iltapalaksi.

Lauantain kaltasia esityksiä ei IFK:lta kaivattaisi. Ennenkaikkea kaksinkamppailujen häviäminen ja fyysisen pelin selkäsauna hävettivät. Melkein teki mieli ottaa punainen paita pois katsomossa. IFK:n tulisi pikimmiten laittaa myös maalivahtipelinsä kuntoon. "Byysa" Pitkämäki on flopannut alkukaudella täysin. Hakametsässä pelannut "Aake" Ahlqvist oli surkea. Neljännen maalin jälkeen luukulle vaihdettu Jani Nieminen teki paluun vaakunapaitoihin viime kevään pleijareiden jälkeen. Nieminen pelasi loppupelin perusvarmasti, tosin päästäen yhden helpon kudin sisään. Allekirjoittanut heittäisi tiistain Kalpa-matsissa luukulle Niemisen. Ratkaisu on kuitenkin löydyttävä jostain muualta. "Byysa" on flopannut niin pahasti, että hänet pitäisi saada kaupaksi jonnekin muualle. Olisiko Porissa tarvetta? Nybari voisi käyttää Penan faksia ja tiedustella asiaa.. Uuden laatuveskarin löytäminen tässä vaiheessa kautta on tosin todella haastava tehtävä. Ari Ahonen, Andy Chiodo, Pekka Rinne..? Kaikki ovat kiinni eri tahoilla mutta onnistuisiko Tom Nybondas avaamaan jollekin tietä IFK:hon. Nykyisillä veskareilla ainakin Kanada-maljasta on turha nähdä edes päiväunia...

Matikainen heitti Suhosen ulos pelaajien pukukopista?

Muutama viikko sitten Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen juttu Espoon Bluesin vieraspelistä Poriin. Pelin jälkeen oli bluesvalmentaja Petri Matikainen joutunut poistamaan pukukopista jonkun asiattoman henkilön. Ilmeisesti häiriköitsijällä oli jäänyt illan pelistä hampaankoloon jotain, jota hän kävi tilittämässä vielä pelin jälkeenkin. Jutussa ei mainittu kuka kopista poistettu henkilö oli, mutta fläppitaulun toimitus epäili vahvasti, että kyseessä saattoi hyvinkin olla Alpo Suhonen. Viime aikoina Alpolla kun on ollut jokaisen hävityn pelin jälkeen tapana syytellä tuomareita, faneja, lehdistöä jne. Ehkä tosiaan leuat olivat käyneet liian tiuhaan väärässä paikassa.
Muuten liiga on ollut ilahduttavan tasainen ja samalla mielenkiintoinen. Kalpan lento jatkuu ja kukaan ei ole vielä tipahtanut lopullisesti kelkasta. Jo varmaksi häviäjäksi leimattu TPS:kin on osoittanut piristymisen merkkejä ja voittoja on alkanut tipahdella. Ilmeisesti Hantta Virran potkuspekulaatiot herättivät pelaajat. Hantta on osoittanut miehekästä luonnetta tappioputken keskelläkin. Syytä ei ole haettu muista vaan vastuuta on kannettu huonoinakin hetkinä. Fläppitaulun toimitus antaa tästä pisteet ja papukaijamerkin.

Arvotaan "oikeat" valmentajat

Tälläkään kaudella ei tulla SM-liigassa säästymään valmentajan vaihdoksilta kesken kauden. Mielenkiintoista on, ketkä joutuvat lähtemään ja ketkä tulevat tilalle. Ennen kautta ennakoimme ensimmäisten potkujen heilahtavan joko Ässien Suhoselle, Kärppien Alatalolle tai Tapparan Saariselle. Seuraavassa analyysi tämän päivän tilanteesta ja ennakointi tulevista valmentajaehdokkaista.

Kaikki riskiryhmään ennakoimamme valmentajat ovat tällä hetkellä turvassa välittömältä potku-uhalta. Ässät ovat pelanneet täysin yläkanttiin ja Porissa ollaankin tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen surkeiden ennakkoveikkailujen tähden. Ässät tulee kuitenkin putoamaan vielä rajusti kauden kuluessa. Kärpät on aloittanut ailahtelevasti ja paineet ovat tuntuneet myös penkin takana: Matti Alatalo on tuntunut monesti keskittyvän pelin jälkeen täysin muihin asioihin, kuin puhtaaseen pelin analysoimiseen. Alatalon asema voi muuttua nopeasti jos nykyiset ailahtelevat otteet vielä synkistyvät. Tappara on myös pelannut kohtuullisesti mutta peruspeli ei silti ole kovinkaan kummoista. Tämän analyysin olemme tehneet tarkkaillessamme Tapparaa katsomosta. Tällä hetkellä suurimpaan riskiryhmään potkuehdokkaista kuuluvatkin TPS:n Virta ja Jokereiden Hanlon. Virran potkut tuntuvat olevan vain ajan kysymys. Hanlon sen sijaan ei ole välittömässä vaarassa mutta hänen asemaansa on jo nyt kyseenalaistettu voimakkaasti eri tahoilta - ei vähiten narrilauman fanien toimesta.

Ketkä sitten olisivat paikkaajaehdokkaita? Kotimaisista nimistä enemmän tai vähemmän vapaana olisivat Mika Toivola, Hannu Jortikka, Raimo Summanen ja Erkka Westerlund. Näistä kaksi viimeksi mainittua eivät tosin lähde pienellä rahalla ja lyhyellä sopimuksella minnekään. Pienien seurojen on turha edes kuvitella heidän kaappaamisestaan. Pienemmille seuroille jäävätkin siis vaihtoehdoiksi kotimaisista nimistä Toivola ja Jortikka. Toivolalla on vyöllään sensaatiomainen hopea Ässien luotsina keväältä 2006. Muuten hänen tuloksensa ovat todella laihoja. Kaksi viimeisintä vuotta hän konttasi Lukon joukkueen kanssa surkeasti suurista satsauksista huolimatta. Jortikalla sen sijaan kultamitaleja riittää mutta olisiko aika jo ajanut "Jortsun" ohi? Sillat TPS:aan on poltettu aika pahasti. Hjallis "Areena" Harkimoon Jortikalla on hyvät suhteet mutta Hanlonin potkujen tullessa kuitenkin todennäköisempää on, että narrilaumassa nostettaisiin kakkoskoutsi Ismo Lehkonen ykköseksi. Ulkomaille tuskin kukaan kääntää katseitaan. Viime vuosien saldo osoittaa, että suomalainen valmennus on hyvällä tasolla. Liigaan tulleet ulkomaalaisvalmentajat ovat järjestäen epäonnistuneet.

Tässä päivitetty veikkauksemme: ensimmäisenä potkut saa Hannu Virta TPS:sta ja tilalle palkataan Mika Toivola

-Red Tiger #12

Virran mukana

Alkava viikko on SM-liigassa jälleen mielenkiintoinen. Tasainen liiga takaa sen, että jokaisessa ottelussa riittää jännitettävää. Alkukausi on osoittanut, että kuka vaan voi voittaa kenet tahansa. Yli- ja alisuorittajia löytyy joukosta paljon mutta yksi on varmaa - liiga on tasaisempi kuin Red Tiger #12 jaksaa lähihistoriaan muistaa.

Alkavalla viikolla suuri huomio keskittyy liigan häntäpäähän. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan TPS:n seurajohto antoi mielestään "munattomia otteita" esittäneen joukkueensa päävalmentajalle Hannu Virralle kaksi ottelua aikaa saada radikaali muutos hunajatassujen otteisiin. Ensimmäisen eräpallon käyttämisessä Virta epäonnistui joukkoineen täysin. Joukkueen vehkeily - kuten sitä ehkä Turussa näinä päivinä nimitettäisiin - jatkui Jyväskylässä, jossa aneeminen palloseura kävi kuittaamassa 0-3 tappion. Tiistaina on kohtalon päivä, kun Porissa iskevät yhteen TPS ja Porin ylisuorittaja Ässät. Jos TPS häviää, voi Virta viedä poispäin Turusta. "Hantan" työhistoria valmennusosastolla ei lupaa hyvää joukkueelle, jolla on ollut kautta historian ärsyttävin maalilaulu käytössään. Virta sai kenkää Bluesista, epäonnistui viime kaudella TPS:ssä hienosti alkaneella kaudella ja aneemiset otteet ovat synkistyneet entisestään kuluvalla kaudella. Näiden pestien lisäksi Virta on ollut myös maajoukkueen valmennusjohdossa, niin erikoiselta kuin se kuulostaakin.

Kävi Turussa tiistaina miten kävi, niin yksi on varmaa: Joku TPS:n pelaaja tai valmennusjohto saavat syytteitä väkivallasta tai muuten likaisesta pelistä. Ai miksikö? No, ketkä ovat lehdistötilaisuudessa analysoimassa peliä (!!) taiston tauottua?

-Red Tiger #12

Kip Brennan ja pehmeät kädet

Tiistain (7.10) liigakierros ei tarjonnut suuria yllätyksiä ellei sellaiseksi lasketa Tapparan voittoa Turun palloseurasta. Helsingin herruuskin pysyi kingeillä vaikka ottelu pelattiin narriareenalla Ilmalassa. Ifkin komean 3-6 voiton takaa löytyy kuitenkin muutama huomionarvoinen seikka lisää. Ensimmäiseksi Nurmijärveltä kotoisin oleva Janne Keränen osui jälleen ja teki kaksi komeaa maalia. Toiseksi paljon kritisoitu Kip Brennan napautti tehot 0+2 ja hän syötti molemmat Jannen maalit. Kip todisti olevansa oikeasti monipuolinen pelimies. Janne itse sanoi pelin jälkeen, että Kip heitti niin loistavan lätyn luukulle, että oli suorastaan aikaa katsella maisemat ennen kiekon laittamista häkkiin. Niin sitä pitää. Mutta johan sen Heleniuskin tietää, että tarvittaessa Kipin kädet käyvät nopeasti...

Silkkitakki

Matsiraportti HIFK-Kärpät 4-2

IFK:n alkukausi on ollut erittäin vaikea. Pelit eivät ole sujuneet odotusten mukaisesti ja pisteitä onkin tullut odotettua vähemmän. Maalivahtiosastolla on ollut paljon epävarmuutta, mikä onkin nostanut punapaitojen fanien huulille spekulointia joukkueen maalivahtivalmennuksen tasosta - "miksi tuo osasto pettää meillä tavalla tai toisella joka vuosi..?". Näiden lisäksi yleisömäärät kauden avausottelun jälkeen ovat olleet rankasti jäljessä IFK:n tavoitteesta. Tähän kun vielä lisätään muistutuksena peto-organisaation 700000 euron tappiot edelliseltä kaudelta, niin tekemistä Nordiksella riittää - niin kaukalossa, kuin konttorinkin puolella.

Helsingin urheiluelämän supertorstai toi IFK:lle piristystä ja uskoa kaukaloon mutta myös harmaita hiuksia toimiston puolelle. Hallitseva Suomen mestari kaatui vakuuttavan esityksen jälkeen 4-2 mutta peliä oli seuraamassa vain vajaat 5500 katsojaa. Jokereiden ja Pittsburgin välinen näytösottelu, sekä Hongan taistelu UEFA-cupin lohkovaiheen paikasta espanjalaista Santanderia vastaan aiheuttivat sen, että Nordis jäi täyttymättä.

Onnistumisia ja sekoiluja

Kokonaisuutena IFK oli joukkueista kiistatta parempi ja ansaitsi voittonsa. Koko 60-minuuttisen ajan petolauman paketti oli melko hyvin kasassa, eikä kärppälauma pystynyt uhkaamaan täyden pistepotin jäämistä Stadiin. Yleisömäärän niukkuudesta huolimatta kiekkoilta oli värikäs ja tunteikas. Nordiksen kaukalossa nähtiin niin onnistumisia, kuin sekoilujakin. Seuraavassa näistä tarkemmin:

Onnistumiset: Ilkka Pikkarainen. Allekirjoittanut ei ole koskaan nähnyt "Pikua" niin liekeissä, kuin tässä matsissa. "Pikulla" ei ainoastaan luistin kulkenut, vaan näytti, että mies on saanut jostain aivan uudet kädet! Toisen erän alussa Pikkaraisen shokkihoito sekoitti näätälauman perusteellisesti. Ensin "Piku" veivasi Tarkin edessä kiekkoa niin kauan, että tämä ei tiennyt minne katsoa - lopulta kiekko yläbörsään. Hetkeä myöhemmin Pikkarainen tuuletti Tarkin verkon toista yläkulmaa ja muutti tulostaululle lukemiksi 3-1. Ykkösketjuksi koottu Piku-Hirso-Kibe toimi hyvin. Paikkoja herroilla olisi ollut useampaankin lisäosumaan. Toinen valopilkku oli IFK:n nuori Siim Liivik. Tulokaskauttaan pelaava virolaissyntyinen hyökkääjä viimeisteli maalin jo toisessa ottelussa peräkkäin ja katkaisi sillä kärppäpyristelyn lopullisesti - 4-1. Molemmat edellämainitut herrat myös käyttivät fyysisyyttään järkevästi hyväkseen läpi pelin. IFK oli fyysisyydessä Kärppiä selvästi edellä ja voitti näin monta kaksinkamppailua.

Sekoilut: Ensimmäisen erän viimeisellä sekunnilla tuli maali, jollaista en ole koskaan paikanpäällä nähnyt. IFK:n maalivahti Juha "Byysa" Pitkämäki katseli tulostaululle, kun kärppäpakki Ossi-Petteri Grönholm latasi kiekon omasta päädystä läpi kentän. Kaikkien hämmästykseksi pikkumusta livahti "Byysan" hanskan kautta verkkoon. Pitkämäki oli läpi pelin epävarman oloinen vaikka pelasikin kokonaisuutena kohtuullisen hyvän pelin. Varsinaisen torjuntatyöskentelyn lisäksi mailapelissä on vielä rutkasti parannettavaa.

Sekoiluja kaukalossa aiheuttivat myös illan tuomarit. Ringbom-Lindroos kaksikko oli liian monta kertaa aivan ulapalla pelistä. Katsomossa ennakoimme vaikeuksia jo ottelun alla kuuluttajan kerrottua illan raitapaitojen nimet. IFK:n ensimmäinen maali syntyi, kun punapaitojen selvä rike hyökkäyspäässä jäi viheltämättä. Tästä Kärppäleirissä protestoitiin aiheellisesti. Toisessa erässä homma lähti pahemmin lapasesta, kun punapaitojen Teemu Ramstedtia taklattiin törkeästi selästä laitaan. Toinen päätuomareista (Lindroos) seisoi aivan vieressä katsellen Ramstedtin lentoa laitaa päin. Seurauksena ei kuitenkaan mitään!! Samassa vaihdossa vain joitakin sekunteja myöhemmin Jussi Pesonen kävi hakkaamassa oman mailansa kappaleiksi kärppäpakki Grönholmin olkapäähän. Pesonen lenti tästä suihkuun mutta oululaisten rankaisematta jättäminen oli vaikeaa sulattaa Nordiksella niin kentällä, kuin katsomossakin.

Kaikenkaikkiaan viihdyttävä ja värikäs kiekkoilta Nordiksella päättyi mukavasti - tärkeät kolme pistettä jäivät Stadiin.