Hallitsevan Suomen mestari IFK:n alkukausi on lähtenyt käyntiin yskähdellen. Viidestä ensimmäisestä pelistä on kasassa kaksi voittoa ja kolme tappiota. Tuorein tappio tuli kotiluolassa perjantai-illan huumassa juuri valmentajaansa vaihtaneelle Jypille.
Ottelun ensimmäinen erä oli täydellisesti kotijoukkueen. Erätauolle poistuttiin Mikke Granlundin ylivoimamaalin turvin 1-0-kotijohdossa, mutta paikkoja lisäosumiin oli vaikka kuinka paljon. IFK tuli todella kovalla höyryllä avauserään, niin kuin kotikentällä pitää tullakin. Punanutut eivät kuitenkaan pystyneet realisoimaan täydellistä hallintaansa yhtä maalia enempää. Jyp oli koko erän ajan pari potkua stadilaisia jäljessä ja tämä pakotti vierailijat jä
ähyilemään. IFK:n peliä kuitenkin leimaa tällä hetkellä tehottomuus. Kentän viimeisellä kolmanneksella peli menee liian usein kulmissa pyörimiseksi ja huippupaikkoja rakennetaan aivan liian vähän suhteessa hyökkäyspäädyssä käytettyyn aikaan.
Vanha tuttu pallopelien lainalaisuus toteutui jälleen kerran: jos et käytä paikkojasi, niin kaveri käyttää. Jyp selvitti ensimmäisen erän vyöryn vain yhdellä takaiskulla ja onnistui näin roikkumaan pelissä mukana. Toisessa erässä jyväskyläläiset tulivat rinnalle. IFK:n peli on tällä hetkellä melko karmeaa katsottavaa varsinkin, kun mielessä on vielä kirkkaana viime kevään mestarijoukkueen pelitapa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pelaajat eivät useinkaan tiedä, missä heidän pitäisi olla ja tekemisessä on vielä hyvin vahvasti hakemisen meininki. Hyökkäyksiinlähdöt, keskialueen ja hyökkäyssinisen ylittäminen onnistuvat ajoittain mukavasti. Kahdella tai kolmella jättösyötöllä ja koko viisikon oikea-aikaisella liikkeellä vastustajan päätyyn päästään etenemään välillä hyvinkin, mutta keinot tuntuvat loppuvan silloin, kun pitäisi rakentaa se kunnon paikka - päättää hyökkäys. Myös IFK:n puolustajat tekevät tällä hetkellä aivan liikaa karkeita virheitä. Varsinkin Toni Söderholm on varsinainen kameleontti. Välillä hän on suorastaan maaginen ja jopa ratkaiseva pala pelin rakentelussa mutta toisaalta hän voi tehdä pelissä kolme E-junioritason virhettä syöttäen kiekon kulmasta vastustajan lapaan oman maalin eteen. Tällaisesta tilanteesta Jyp sai myös rankkarin, jonka kuitenkin Jan Lundell torjui.
Viimeisessä erässä IFK:n paketti oli pahasti levällään ja Jyp puolestaan pelasi nöyrää ja taistelevaa vieraspelaamista. Kun lisäksi Lundell suorastaan lahjoitti viimeisessä erässä vieraille kaksi maalia 2-2-tasatilanteessa, niin pisteiden matkaamista Keski-Suomeen ei voinut pitää vääryytenä. IFK:lla on valtavasti työtä edessään, jos se meinaa olla uskottavassa mestaruuskunnossa keväällä. Petri Matikaisen tilanne ei ole kadehdittava. Työ vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä mutta, kuinka kauan sitä riittää vaativien fanien puolesta. Fläppitaulun luotto "Spartaan" on kuitenkin kova. Johtajuutta ja auktoriteettia ei IFK:n kopista kuitenkaan puutu. Kaksikko Matikainen & Peltonen takaa sen, että vaikeina aikoinakaan ei Nordiksella käsi tärise.
