IFK:lla oli alla kaksi selvää tappiota Kalpaa ja Jypiä vastaan. Kurssi oli oikaistava heti, ennen kuin putki kasvaisi turhan rasittavaksi. Tämä näkyi kotijoukkueen otteista heti alusta saakka. Martti Järventien kampitusjäähy pelin kolmannella minuutilla antoi Lukolle mahdollisuuden hyvään alkuun mutta, kun jäähyn jälkeen vaihtokierrokset tasaantuivat, niin jäätä hallitsi vain yksi joukkue. IFK vyörytti kerta toisensa jälkeen pitkiä hyökkäyksiä vieraiden päädyssä ja onnistui kiekon ylöstuonnissa vaivattomasti. Ensimmäisessä erässä näytti, että Lukon jalat eivät olleet jääneet edes bussiin, vaan kotiin Äijänsuolle. IFK oli koko ajan pari potkua edellä, voitti kaksinkamppailut, halusi kiekkoa enemmän ja sai aikaan maaleja. Juha-Pekka Haataja, Eetu Pöysti ja Kimmo Kuhta tekaisivat vajaaseen kuuteen minuuttiin kolme häkkiä ja IFK karkasi lopulliseksi jääneelle etumatkalle. Erityisesti IFK:n kentän viimeisen kolmanneksen peli toimi loistavasti. Kiekon lisäksi miehet liikkuivat erittäin hyvin, paikan vaihdot ja kierrot olivat kunnossa ja kulmapelistä punapaidat poistuivat yleensä kiekon kanssa.
IFK:n ongelma tällä kaudella on ollut pelin tappaminen. Lukuisia kertoja aikaisemminkin IFK:lla on ollut mahdollisuudet iskeä lopulliset niitit pelille jo aikaisessa vaiheessa mutta usein vastustaja on päästetty mukaan taistoon. Niin kävi nytkin. IFK oli niin paljon parempi Lukkoa, että peli olisi voinut olla huolellisella pelaamisella ohi jo viimeistään toisen erän alkupuolella. IFK päästää tällä hetkellä aivan liikaa maaleja omiin. Vaakunapaitojen huima hyökkäysarsenaali latoo maaleja toiseen päähän, mutta play offeja varten omaa päätä pitäisi tilkitä huomattavasti. Kotijoukkueen tolppien väliin palasi Juuso Riksman, joka oli viikon verran vatsataudissa. Riksmanin esitys oli tyydyttävä. Play offeissa ei pärjätä maalintekokilpailuissa. Mestaruuksia voitetaan ennen kaikkea maalin estokilpailuissa. Tästä paras esimerkki on rukonsarjaa koko kauden dominoinut Jyp. IFK:lla on pari viikkoa aikaa vuorata omaa päätä huomattavasti pitkää kevättä silmällä pitäen.
IFK:n neloskenttä Pöysti-Liivik-Wärn oli todella energinen läpi ottelun. Myös päävalmentaja Kari Jalonen nosti ketjun pelin jälkeen voiton kulmakiveksi. Pelin ratkaisuhetkillä kuvaan astui myös jälleen kerran tuttu mies Ville Peltonen. Pelin ratkaisuhetkillä kolmannessa erässä Ville otti paikkansa valokeilassa ja tekaisi reiluun viiteen minuuttiin kaksi maalia ja niittasi pelin pakettiin. Kerta toisensa jälkeen ratkaisijoista puhuttaessa palataan takaisin tähän samaan mieheen. Sen sijaan täsmähankinta Hannes Hyvönen surffailee täysin varjojen mailla. Hyvönen seikkailee jatkuvasti pelin ulkopuolella, eikä tasapainota, vaan päin vastoin sekoittaa viisikon peliä. Hyvösen ajatukset ovat jossain muualla, kuin itse pelissä. Paras esimerkki tästä saatiin pelin toisessa erässä, jossa Hyvönen pääsi saman vaihdon aikana kaksi kertaa 2 vs. 1-ylivoimahyökkäykseen. Ensimmäisellä kerralla Hannes latoi lämärin korkealle plekseihin ja toisella kerralla hän antoi syötön, joka ei koskaan mennyt perille asti. Hyvönen poistui penkiltä toisessa erässä. Syyksi huhuiltiin kylkivammaa.
Lukon ailahtelevat otteet jatkuvat. Stadissa nähtiin jälleen aallon pohjalla oleva Lukko. Peli oli halutonta, huolimatonta ja liike hidasta. Play offeissa Lukkoa voi siivittää parhaimpaan maalivahti Mika Noronen, joka hänkään ei ollut parhaimmillaan viime kauden kotihallissaan.
