perjantai 19. marraskuuta 2010

Matsiraportti HIFK-Lukko 3-4 RL



Lukko sai kunnian olla se joukkue, joka katkaisi IFK:n huiman kotiotteluiden voittoputken. IFK ja Jyp pelasivat molemmat peräti 19 runkosarjan kotiottelua peräkkäin voittaen ne kaikki. Tässä on mukana viime kevään runkosarjan loppu. IFK katkaisi Jypin putken tiistaina Jyväskylässä ja sai nyt itse kokea saman kohtalon, kun raumalaisten maalivahti Antti Raanta tilkitsi oman pään lähes takalukkoon asti.

IFK:lla oli iso määrä poissaoloja Lukko-pelistä. Ykköskorin kavereista olivat poissa Mikael Granlund, Jeff Hamilton, Toni Söderholm, Juuso Riksman ja Max Wärn. Lisäksi Lennart Petrell loukkaantui ensimmäisessä erässä ja jätti taiston kesken. Poissaolot näkyivät etenkin hyökkäysalueella, jossa hyökkäyksiä ei kyetty päättämään niin tehokkaasti, kuin aikaisemmin tällä kaudella. Petrellin jäätyä sivuun hyökkäysalueelta lähti lisäksi pois paljon kovuutta. IFK:n peruspeli on kuitenkin hyvässä kuosissa. Valmennusjohto on todennäköisesti Ville Peltosen ison avun saattelemana saanut vietyä työtä hienosti eteenpäin. Poissaoloista huolimatta pelitapa on selvä ja pelaajat tietävät, mitä heidän pitää tehdä. Ratkaisuvoima puuttui Lukko-pelistä poissaolojen myötä, mutta paikkoja IFK pystyi luomaan riittävän määrän. Ville Peltosen johtajuutta ei voi edelleenkään liikaa korostaa. Ville kellotti peliaikaa käsittämättömät 31.22 minuuttia. Tämä johtui siitä, että Petrellin jäätyä sivuun Ville alkoi urakoida kahdessa ketjussa. Johtajuus on aina ollut suomikiekossa akilleen kantapää. Nyt meillä on SM-liigassa sellainen suomalainen pelaaja, jolla tämä osa-alue on kunnossa. Toivottavasti nuoremmat pelaajat imevät kaiken mahdollisen opin Villen tekemisestä.

Lukko tuli Stadiin puolustamaan. Keskialue ja oma siniviiva miehitettiin todella tiukasti. IFK ei päässyt ylittämään sinistä laitojen kautta kahdessa ensimmäisessä erässä toivotulla tavalla, vaan joutui turvautumaan liian usein päätykiekkoihin. Lukko ei pystynyt luomaan pelissä kovin montaa huippupaikkaa, mutta ne riittivät tällä kertaa. Perttu Lindgren osoitti, miksi hän on pistepörssin kärkinimi. Hän oli kentällä ollessaan alati vaarallisen oloinen. Lisäksi Lukon maalivahti Antti Raanta pelasi huippuottelun. IFK pystyi nousemaan hienosti viimeisessä erässä kahden maalin takaa hetkessä tasoihin ja vielä tämän jälkeen 2-3:sta 3-3:een. Heti viimeisen tasoituksen jälkeen IFK teki maalin mutta päätuomari Jyri Rönn hylkäsi sen käsittämättömästi maalivahdin häirintänä. Tuomio oli aivan uskomaton ja jopa Lukon päävalmentaja Rauli Urama myönsi pelin jälkeen, että maali olisi pitänyt hyväksyä. Nordiksen yleisö vihelsi ja buuasi monta minuuttia tämän jälkeen osoittaen mieltään Rönnin päätökselle.

SM-liiga on ammattilaissarja ja se todellakin tarvitsisi ammattituomarit. Virheitä sattuu jokaiselle, mutta tällaiset käsittämättömät tuomiot, jotka ratkaisevat pisteitä, ovat sekä pelaajien, maksavan yleisön, että koko liigan aliarviointia. Lisäksi ihmetyttää se, että SM-liiga ei ole koskaan myöntänyt yhtään tuomarivirhettä tapahtuneeksi. Epäselviä tai selvästi virheellisiä tuomioita ei kommentoida millään tavalla. Rönnin tuomion kaltaisista virheistä liigan pitäisi antaa suoraselkäisesti hetkellinen hyllytys kyseiselle tuomarille. Tämä ei olisi tuomarin mustamaalaamista, vaan se olisi liigalta selvä pahoittelu ja myöntö siitä, että virhe on tapahtunut. Tämän jälkeen myös kärsineen osapuolen olisi paljon helpompi antaa asia anteeksi.

IFK:n päävalmentaja Kari Jalonen oli myös harmissaan Rönnin päätöksestä, mutta käänsi katseen silti jo eteenpäin: "Teemana oli, että jätämme kaiken jäälle, mitä kropasta löytyy ja sen jätkät teki. Meillä on kova työ edessä. Ei ole montaa tuntia aikaa, kun meillä on jo seuraava taistelu edessä Lahdessa", Jalonen viittasi tämän päiväiseen Pelicans-otteluun.